Keran kehittämisessä toteutetaan Espoon kaupungin kestävyystavoitteita ja projektialue on ollut yhteiskehittämisen mallin kehitys- ja testialue. Seuraavassa raportoidaan tuloksia Keran kokemuksia jäsentävästä ja yhteiskehittämisen mallin luonnosta testaavasta työpajasta. Tunnistetut haasteet ja ratkaisut voidaan jaotella karkeasti seuraaviin osa-alueisiin:
KERA
- Keran alue muuttuu vanhasta teollisuus- ja logistiikka-alueesta 14 000 asukkaan asuin- ja työalueeksi
- Alue on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä, jossa hiilineutraalia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja kokeillaan ja kehitetään
- Alueella kokeillaan urbaaneja väliaikaiskäyttöjä
- Keran alueen kehittämissitoumus maankäyttösopimusten osana sitouttaa toteutuksessa mukana olevia toimijoita kestäviin ratkaisuihin.
Tavoitteena on:
- kestävin ratkaisuihin perustuva kaupunginosa toteutettuna yhdessä kumppaneiden kanssa
- kestävien kaupunkiratkaisujen kehittäjäekosysteemien laajentaminen
- yhteisöllisyyden vahvistaminen uusilla toimintatavoilla ja kokeiluilla
- maankäytön suunnittelu ja toiminnallinen kehittäminen rinnakkain.
Yhteiskehittämisen onnistumisia ja haasteita Kerassa
Keran aluekehittämisessä on huomattu, että sitouttaminen yhteiskehittämiseen on itsessään yhtä olennaista kuin sitouttaminen varsinaisten tavoitteiden edistämiseen. Kerassa radan eteläpuoleisella alueella on hyödynnetty jo paljon yhteiskehittämisen menetelmiä, mutta pohjoispuolen kehittämisen osalta osallistaminen voisi tapahtua vieläkin aikaisemmin. Kun tunnistetaan, mikä on se kysymys, johon lähdetään vastaamaan, löydetään tarvittavat sidosryhmät yhteiskehittämiselle.
Kerassa alueen toimijoiden ajallisten perspektiivien erot aiheuttavat haasteita osallistaa kaikkia osapuolia alkuvaiheesta käyttöönottoon ja ylläpitoon saakka. Esimerkiksi energiaverkon osalta pitkät sitoutumisajat ovat luonnollisia, asuinrakentamisessa taas horisontti on huomattavasti lyhyempi ja vastuu jakautunut ajallisesti eri toimijoille.
Kerassa on energian osalta luotu aluetason ratkaisu. Energia tulisi ymmärtää uudelleen paljon perinteistä laajemmin (energia on osa liikkumista ja asumista jne.) ja etsiä energian kiertoratkaisuja. Energian osalta tarvitaan joustomalli: miten eri energiamuotojen joustot pystytään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään. Energian ja liikkumisen samankaltaisuus on siinä, että ne sitoutuvat yhteiseen infrastruktuuriin. Yhteiskehittämällä pitäisi pystyä viemään eteenpäin yhteistä etua ja yhteiskäyttöisyyttä.
Alueen toimijoiden yhteinen Kera-sitoumus (PDF) on erinomainen työkalu, mutta hankekohtaisessa kehittämisessä kriteereissä olisi päästävä riittävälle konkretian tasolle – pajassa pohdittiin, voidaanko tarkkoja kriteerejä määritellä aina jokaiselle hankkeelle erikseen.
Aikaisessa vaiheessa luotu yhteisöllisyys koettiin Kerassa onnistumisena – monia eri yhteisöjä tarvitaan, myös väliaikaiskäytölle. Esimerkiksi palveluntuottajien yhteisö on tärkeä – kaupunki tuottaa vain pienen osan palveluista.
Sopimukset ja sitoumukset kestävän ja älykkään alueen tavoitteiden toimeenpanossa
Sitoumusten ja etenkin sopimusten on sisällettävä riittävän konkreettiset kriteerit, jopa hanketason ohjaukseen asti, mutta samaan aikaan mahdollistettava riittävä joustavuus. Keran sitoumuksen alkuperäiset osapuolet ovat maanomistajat ja kaupunki. Kun ketjuun tulee uusia toimijoita, he eivät näe asiaa välttämättä samalla tavalla. On havaittu ilmiö, että sopimukset tulkitaan päivityksessä itselle edullisesti.
Keran kokemusten perusteella aluekehittämisen eriytyessä hanketasolle, olisi sitoumusten ja sopimusten ohjattava toimijoita aktiivisempaan vuoropuheluun yli hankerajojen. Älykkyys ja kestävyys eivät ole ainoita laadullisia kriteereitä, joita tänä päivänä halutaan edistää, vaan tavoitteet ovat hyvin moniulotteisia. Kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa jokaisessa hankkeessa, vaan on pyrittävä myös priorisointiin.
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan sekä sanktioituja sopimuksia että määräyksiä ja yhteisiä sitoumuksia. Läpinäkyvyys ja ennakoitavuus kuitenkin tärkeää. Ongelmana on vaatimusten vanheneminen (esim. lukuarvot), sillä teknologiat, tutkimustieto ja yhteiskunta kehittyvät nopeasti.
Kerassa maanomistajien tavoitteet ovat olleet niin erilaisia, ettei yhteisen talousmallin, yhtiön tai allianssin luominen onnistunut. Kokemuksia arvioitaessa todettiin, että sopimisen ja sitoutumisen onnistumisen esteet olisi tuotava näkyviksi, ns. negatiivinen aivoriihi.
Millä keinoilla kaupunki, maanomistajat tai yksityiset toimijat saadaan sitoutettua mukaan tavoitteisiin?
Keran yhteisö on hyvin sitoutunut tavoitteiden edistämiseen, mutta silti tunnistetaan, että yleisten tavoitteiden lisäksi on pyrittävä kuvaamaan selkeät toimenpiteet ja teknologiset ratkaisut, joita voidaan edistää kustannustehokkaasti. Kerassa on tutkittu paljon eri vaihtoehtoja ja myös aluekohtainen hiilineutraalisuustiekarttakin on tehty, missä huomioidaan alueelliset mahdollisuudet ja rajoitteet.
Kerassa alkuvaiheessa mukana erilaisia toimijoita hyvin erilaisilla intresseillä; siksi toiminnallisen kehittämisen prosessi ja myöhemmin Kera-sitoumus luotiin. Pohdinnan paikka on, kuinka Kerassa saadaan sitoutumaan kaikki uudet toimijat, joita alkuperäiset sopimukset eivät koske. Viestintä ja kommunikointi korostuvat pitkissä toimijaketjuissa, joissa myös vastuut jakaantuvat pienempiin osiin. Eri hankkeiden välinen vuoropuhelun on erityisen tärkeää. Lisäksi pohjatyö tulee olla kunnossa, eli toimijoilla tulee säilyä yhteisymmärrys siitä mihin on lähdetty.
Kaupunki voi tehdä osaltaan paljon: toimintamallit, tavoitteita tukevat rakenteet, fasilitointi, rahoitusten haku jne. Kaupunki pitkän ajallisen intressin omaavana tahona voi edesauttaa eri toimijoita palkitsemalla tavoitteiden edistämisestä. Esimerkiksi maankäyttömaksujen, tontinluovutuksen ja muiden ohjauskeinojen avulla. Kaupungilla on luonteva rooli toimia hankkeiden välisenä ”liimana”, mutta pohdintaa aiheutti se, onko kaupungilla riittävät resurssit tähän. Keran kokemuksilla todetaan, että yhteiskehittäminen hankkeiden sisällä on arkipäivää, mutta hankkeiden tulisi keskustella enemmän keskenään.
Kerassa, ja muillakin alueilla, on ensisijaisen tärkeää, että yksittäisiä hankkeita kyetään motivoimaan ja ohjaamaan samanaikaisesti kohtia yhteisiä tavoitteita. Toimijoita ei voida pakottaa, mutta yhteiskehittämisen nimissä on löydettävä prosessit ja tapa motivoida eri toimijoita yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Vaihtoehtona yhteiskehittämisessä ovat toki myös vahvasti sitouttavat yhteiset alueelliset tai kiinteistökohtaiset kehitysyhtiöt.
Muutoin on riskinä, että osa-alueiden kehityshankkeet eriytyvät liiaksi ja tavoitteita ei saavuteta. Esimerkkinä alueelliset energiaverkot ja toimijoiden vapaus valita omat teknologiaratkaisunsa. Miten varmistetaan kokonaiskestävyys? Kuinka saadaan kuvattua ja realisoitua (taloudellinen) lisäarvo siitä, että toimija tekee yhteistyötä ja kestäviä ratkaisuja. Toisena esimerkkinä voi mainita yhteiset keskistetyt pysäköintitilat, joita halutaan kehittää jaetun liikkumisen konseptilla liikkumisen palveluhubeiksi. Kuinka saadaan alueen toimijat sitoutumaan toteutukseen ja käyttöön sekä ylläpitoon elinkaaressa?
Konsortioiden hankkeet ovat usein megahankkeita, ja tarvitaan enemmän pk-konsortioita ja konsortiotoiminnan arkipäiväistämistä. Kaupungilla voisi olla rooli sparraajana myös siinä, että eri kiinteistöjen omistajat hanakammin ottaisivat kehittäjän hatun päähän – eli kuinka hyviä diilejä löytyy ja kaupunki kehittyy.
Keran yhteiskehittäminen jatkossa
Keran jatkokehittämisen askelia
Keran kehittämistyö jatkuu ja siirtyy asteittain suunnitelmista kohti rakentamista ja käyttöönottoa. Alueen uuden katuinfrastruktuurin rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2023 alussa ja ensimmäisten korttelien rakennustyöt saman vuoden loppupuolella. Keran kestävän kehityksen sitoumus asettaa käytännön askelmerkkejä alueen kehittymiselle nyt ja tulevaisuudessa. Sitoumuksen seurantaa varten on perustettu arviointiryhmä, joka tukee sitoumuksen tavoitteiden siirtymistä käytäntöön. Keran keskustan kaava-alueelle laadittua alkuperäistä kehittämissitoumusta tullaan päivittämään kahden muun Keran kaava-alueen (Karapelto ja Karamalminrinne) valmistuessa.
Osana Keran sitoumusta, kaupunki tukee jatkossakin Keran kehittämistä. Kera toimii jatkuvana kansainvälisenä esimerkkinä kestävien ja älykkäiden kaupunkialueiden kehittämiselle ja oppeja Kerasta skaalataan ja viedään muille alueille. Erityisesti strateginen markkinointi ja viestintä Keran tarinan yhteen koostamisessa sekä toimijoiden yhteisten pelisääntöjen fasilitointi korostuvat teemoina. Keran kumppaniverkosto kasvaa rakentamisen alkaessa. Tavoitteena on saada mukaan uusia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita kestävien ratkaisujen toteuttamisesta. Aktiivisen tiedon jakamisen oppiminen niin Keran sisällä kuin ulkopuolellekin korostuu entisestään toimijaverkoston monipuolistuessa.
Eräitä konkreettisia lähitulevaisuuden kehittämiskohteita Kerassa ovat muun muassa alueen energiaekosysteemi ja sen kortteli- ja kiinteistökohtaiset ratkaisut yhdessä alueratkaisujen kanssa, Keran olemassa olevan asemanseudun kehittyminen osana alueen kestävän liikkumisen kokonaisuutta, liikkumisen sujuvuus ja liikkumispalveluiden tuottaminen alueen rakentamisvaiheiden aikana, alueen keskitettyä pysäköintiä toteuttavien pysäköintilaitosten toimiminen uudenlaisina jaettujen liikkumispalveluiden palvelulaitoksina, uudenlaiset kiertotalouskeskusten konseptit, sekä rakentamisen materiaalin hyödyntäminen ja muut kiertotalouden ratkaisut. Näihin kaikkiin voidaan soveltaa nyt laadittua yhteiskehittämisen mallia ratkaisuja etsittäessä. Myös yksittäisten tonttien hankkeisiin voidaan kuvattua yhteiskehittämisen prosessia hyödyntäen luoda kestäviä ratkaisuja ja koota tästä kiinnostuneita toimijoita hankkeiden suunnittelu- ja toteuttamiskonsortioihin.
Keraa on viime vuodet profiloinut vahvasti nykyisten tilojen väliaikaiskäyttö ja siitä syntyvä uusi tekeminen ja kaupunkikulttuuri. Keran Hallien ja Kutojantien tilojen oppien kerääminen yhteen sekä niiden jatkokehitys ovat oleellisia tekijöitä Keran jatkokehittämisen osana. Keskeistä on löytää ratkaisuja, miten tyhjien tilojen käyttöä voidaan jatkossakin hyödyntää osana Keran sekä muiden vastaavien alueiden kehittämisessä, tukemassa alueen toiminnallisuuden muodostumista jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa. Väliaikaiskäyttö vaatii uudenlaisia toimintamalleja ja rooleja (mm. ’tilaoperaattori’) ja kiertotalouden mukaisen ajattelun omaksumista laajasti. Väliaikaiskäyttö ja urbaanien palveluiden kehittäminen ovat mielenkiintoinen osa-alue, johon yhteiskehittämisen malli tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan.
Yhteiskehittäminen alueilla vaatii myös kokonaissuunnitelmaa, sillä jotkin asiat, kuten energiayhteisöjen muodostaminen ja kiertotalouden menettelyt ovat strategisia ja ne tulisi olla selvillä kohdekohtaisia hankkeita käynnistettäessä.
