Liikkumisen yhteiskehittäminen Soukassa


Soukka valikoitui yhteiskehittämisen mallin testialueeksi tyypillisenä ja tehokkaan uuden
joukkoliikennekäytävän aiheuttaman täydennysrakentamisen alueena.


SOUKKA

  • asukkaita 8144 (2021), uuden metroaseman läheisyyteen tavoitellaan tulevina vuosina 5600 uutta asukasta ja 500 työpaikkaa
  • uusi metroasema avattiin joulukuussa 2022 ja metro alkaa liikennöidä 2023
  • kaupungin tavoitteena on parantaa kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä
  • täydennysrakentamisen visiosuunnitelma laadittiin vuonna 2018 ja alueella on vireillä useita yksittäisiä kaavahankkeita
  • asemakaavoissa tuetaan uusiutuvien energiamuotojen toteuttamista kiinteistöillä
  • ilmasto-olosuhteiden muutoksiin varaudutaan asemakaavan muutoksissa myös hulevesien hallinnalla ja vihreän ympäristön ratkaisuilla
  • jalankulku- ja pyöräliikenne eriytetty ajoneuvoliikenteestä omaksi raittiverkostokseen ajoneuvoliikenteen katujen ylityksin ja alituksin
  • esteettömän jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä aseman ympäristössä parannetaan   ​
  • metroaseman yhteyteen on varattu tilat 50 liityntäautopaikalle ja laadukkaalle polkupyöräpysäköinnille
  • alueen pysäköinti ratkaistaan uudisrakentamisen yhteydessä keskitetyissä, mahdollisesti usean kiinteistön pysäköintikokonaisuuksissa.
Soukka (Open street map)

Aikajana:
- Tarpeen tunnistaminen
- Tarve- ja nykykartoitus
- Tavoitteiden asettaminen
- Toimenpidemahdollisuuksien tunnistaminen
- Luonnoksen laatiminen
- Käyttöönotto

Tarpeen tunnistaminen

– Metro aloittaa liikennöinnin ja muuttaa Soukan keskustaa ja liikennejärjestelmää​

– Aluetta tulee kehittää, jotta Espoon hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan​

– Sosiaalisen turvallisuuden kehittäminen ​

Osallisten tunnistaminen​

– nykyiset asukkaat & kiinnostuneet asukkaat​

– Taloyhtiöt​

– Liikkumis-, kuljetus-, huolto ja kunnossapito-palveluiden tarjoajat ​

– Hankekehittäjät, rakennuttajat​

Tarpeet ja potentiaali

– Toteutetaan kysely nykyisille ja potentiaalisille asukkaille sekä muille toimijoille. Kyselyllä selvitetään liikkumisen ja palveluiden nykytilaa ja potentiaalia​

– Tehdään haastatteluja liikkumispalveluiden, jakelulogistiikan, jätehuollon ja kunnossapidon toimijoille (mahdollisuudet, haasteet, liiketoiminnan realiteetit)​

– Analysoidaan liikkumisen data ja tehdään havainnointia​

– Järjestetään taloyhtiöille työpajoja (suhtautuminen pysäköinnin uudelleen järjestelyyn, tarpeet)​

– Kartoitetaan kiinnostuneita hankekehittäjiä ja heidän näkemyksiään

Tavoitteet

– Tavoitetyöpajat eri toimijoille​

– Tavoitteeksi mm. jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen​

– Toimenpiteet, joilla kulkutapajakaumaan pyritään vaikuttamaan​

– Siirtyminen keskitettyyn pysäköintiin (tehostaminen) & siihen linkittyvät palvelut​

– Ympäristön laadun kehittäminen​

– Kunnossapidon laatutasotavoitteiden määrittäminen​

– Pyöräpysäköinnin kehittäminen, erit. liityntäpysäköinti​

– Asemanseutujen kehittäminen hankeyhtiömallilla​

Ratkaisut ja roolit​

– Benchmarking (pysäköintiratkaisut, metron liityntäliikenne, jalankulku- ja pyöräilyreittien kehittäminen)​

– Ideointityöpajat verkostoille (esim. keskitetyn pysäköintiratkaisun rakentaminen kortteliin / metron liityntäpysäköinnin kehittäminen), tarpeen mukaan verkosto uusii vaiheet 1-3​

– Asukkaiden osallistaminen mm. työpajoin kokonaisuuden suunnitteluun​

– Laaditaan kunnossapidon laatutasotavoitteet​

– Pilotin/pilottien suunnittelu​

Alueellinen ratkaisu​

– Laaditaan luonnos palvelu- ja liikenneverkosta sekä palvelukokonaisuudesta​

– Laaditaan visualisointimalleja​

– Palautekierrokset​

– Luodaan tavoitelähtöinen seurantamalli yhteistyössä​

Käyttöönotto​

– Jatkuva vaikutustenarviointi ja palautteen kerääminen​

– Pilottien toteutus​

– Oppien jakaminen mm. kaupungin sisällä prosessista sekä ratkaisuista​

– Muutostarpeiden tunnistaminen​


Miten Soukka saataisiin liikkumisen kannalta kestäväksi?

Aikajana:
- Tarpeen tunnistaminen
- Tarve- ja nykykartoitus
- Tavoitteiden asettaminen
- Toimenpidemahdollisuuksien tunnistaminen
- Suunnitelman laatiminen
- Käytön aika ja elinkaari

Keskeiset tunnistetut reunaehdot ja haasteet:

Soukan liikennejärjestelmä muuttuu merkittävästi, kun metro aloittaa liikennöinnin vuonna 2023. Vahva raiteisiin pohjautuva joukkoliikenne luo mahdollisuuksia koko liikennejärjestelmän kestävyyden parantamiselle ja tekee Soukasta myös kiinnostavamman täydennys-
rakentamiskohteen. Täydennysrakentamista on kaavailtu pääosin Soukan laajoille keskitetyille pysäköintialueille, mikä kuitenkin luo tarpeen keskitetylle rakenteelliselle pysäköinnille.​

Metron myötä nousee vahvemmin tarve kehittää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Nykyisin jalankulku- ja pyöräliikenne on eriytetty ajoneuvoliikenteestä omaksi raittiverkostokseen, joka risteää autoliikenteen kanssa eri tasossa. Tasonvaihdot ovat haasteellisia erityisesti esteettömyyden ja pyöräilyn sujuvuuden näkökulmasta. Jo rakennetulla alueella haasteeksi muodostuu myös tilanjakamiseen liittyvät kysymykset: miten autoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä priorisoidaan ja mistä tila kävelyn ja pyöräilyn kehittämiselle otetaan? ​

Soukassa keskeisiksi kehittämiskohteiksi kestävyystavoitteiden näkökulmasta nostettiin kaupungin sisäisessä työpajassa metron saavutettavuus, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet, keskitetyn pysäköinnin järjestäminen sekä jakeluliikenne.​

Kuva: Espoon kaupunki   

Mitä toimenpiteitä?

1. Kulkumuotojen priorisointi & verkostollinen tarkastelu​

Pohjana kehittämiselle tarvitaan päätöksiä siitä, miten kävelyä ja pyöräilyä priorisoidaan ja kehitetään. Keskusteluun on tärkeää osallistaa sekä päättäjät, asukkaat että alueen palvelutarjoajat. Erityisesti esteettömyyden kannalta erityisryhmien huomiointi on tärkeää.​

2. Aseman seudun kehittäminen

Aseman seudun kehittämistä tulisi tehdä kokonaisuutena. Verkostollisella tasolla on tarkasteltava kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä asemalle. Asemanseudulla tulee keskittyä mm. pyöräpysäköinnin laadukkuuteen ja turvallisuuteen, erilaisten liikkumispalveluiden (mm. kaupunkipyörät, potkulaudat tai yhteiskäyttöautot) integrointiin kokonaisuuteen, aseman palvelutarjontaan sekä liityntäpysäköinnin orientoivuuteen ja opastukseen. Tämä tarkoittaa useiden toimijoiden osallistumista kehittämiseen. Voidaanko kehittämiselle löytää konsortio tai hankekehittäjä, joka vastaisi kokonaisuuden yhteensovittamisesta?​

3. Ympäristön laadun kehittäminen pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuuden lisäämiseksi​

Ympäristön laadulla on merkittävä yhteys kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen sekä esteettömyyteen. Sillä voidaan vaikuttaa myös turvallisuuden tunteeseen. Ympäristön laatutasolle voidaan asettaa tavoitteita yhteistyössä ja toisaalta tarpeen mukaan voidaan laatia sitoumuksia ja rakennuslupiin sidottua valvontaa, jotta tavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa.​

4. Hankeyhtiöt / -yhteisöt kehittämään keskitettyjä pysäköintilaitoksia​

Pysäköintiratkaisujen löytämiseen tarvitaan keskustelua, uusia dataan pohjautuvia ratkaisuja (mm. pysäköintipaikan löytäminen) sekä hanketoimijoita. Keskitetty pysäköinti lisää tarvetta saatto- ja huoltoliikenteen tarkemmalle suunnittelulle. Taloyhtiöiden, digitaalisten palveluiden tarjoajien sekä hankeyhtiöiden yhteistyö ja organisoituminen on välttämätöntä win-win –mallin löytämiseksi.​

5. Jakeluliikenteen toimintamalli​

Jakelu- ja huoltoliikenteen logistiikka ja fasiliteetit on saatava kuntoon, etteivät ne tule kestävyystavoitteiden tielle. Tämä on tehtävä yhteistyössä toimijoiden kanssa.​