Energiapositiivinen energiajärjestelmä…
…tuottaa alueellisesti sen energian mitä alueella käytetään
…perustuu energiayhteisöön yhdistäen saman pöydän ääreen asukkaat, yritykset ja kaupungin
…perustuu hiilineutraaleihin ratkaisuihin, teknologiaan ja älykkääseen optimointiin
Energian yhteiskehittäminen yleisesti – prosessi
Tarpeen tunnistaminen
• Kansallinen tai alueellinen päästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian tavoite
• Energiakriisi ja tarve kasvattaa yhteisön resilienssiä
• Ilmastonmuutokseen ja säähäiriöihin varautuminen
• Tulojen tasaaminen ja tasa-arvon kasvattaminen energiamarkkinoille osallistumisen kautta
Tarpeet ja potentiaali
• Toteutetaan kaupungin toimesta lähtötietoanalyysi sisäisenä työnä – mitä teoreettisesti alueelle voidaan toteuttaa energia-tuotannon, säästämisen, varastoinnin ja kuluttamisen suhteen?
• Arvioidaan yhdessä alueella toimivien energiayhtiöiden kanssa alueen energiatuotanto- ja säästöpotentiaalia
• Toteutetaan alustava kysely alueen toimijoille (etenkin asukkaille) muutostarpeiden, jo suunniteltujen toimenpiteiden ja motivaation kartoittamiseksi
• Arvioidaan yhteisessä aloitustyöpajassa havaittuja mahdollisuuksia ja potentiaalia ja arvioidaan yhteisesti käytössä olevia mahdollisuuksia energiapositiivisuuden edistämiseksi
Tavoitteet
• Toteutetaan yhteinen työpaja tai työpajasarja alueellisten
energiatavoitteiden
asettamiseksi
1. Asetetaan alueellinen energia (positiivisuus)-tavoite
2. Kehitetään ja perustetaan alueellinen energiayhteisö
• Tarpeen mukaan luodaan energiapositiivisuus ja energiayhteisöä vahvistava sitoumus tai sopimus, johon auki kirjoitetaan tavoitteet sekä yhteiset pelisäännöt ja määritelmät
Ratkaisut ja roolit
• Toteutetaan alustava analyysi kaupungin ja paikallisen energiatoimijan toimesta alueellisesti optimaalisten toimenpiteiden tunnistamiseksi, huomioiden toimijoiden tarpeet ja potentiaalin
• Toteutetaan yhteinen ratkaisukehitystyöpaja kaikkien energiayhteisön toimijoiden kanssa ja kehitetään oma toimenpidesuunnitelma tukemaan asetettua energiatepositiivisuustavoitetta (etenkin paikallinen energiatoimija, alueen asuinkiinteistöjen hallitukset, kaupunki ja muut alueen palvelutoimijat)
• Täydennetään suunnitelmaa mahdollisilla asiantuntija- ja toteuttaja-arvioinneilla ennen lopullista hyväksyntää
Suunnitelma ja käyttöönotto
• Sovitaan jatkuvan seurannan työkaluksi keskeiset indikaattorit ja välitavoitteet alueellisen seurantamallin pohjaksi
• Osallistutaan päätöksentekoon muissa keskeisissä foorumeissa sekä ylläpidetään oman energiayhteisön sisäistä vuorovaikutusta ja keskustelua
• Päivitetään tavoitteita ja toteutussuunnitelmaa sovitun aikataulun mukaisesti
• Huomioidaan päällekkäiset energiayhteisöt (asuinkiinteistökohtaiset,
liikkumisjärjestelmien omat yhteisöt) ja ylläpidetään alueellista kokonaistavoitetta
Tarpeen ja toimijoiden tunnistaminen
Tunnistakaa muutostarpeet ja keskeiset ajurit
- Energiajärjestelmän yhteiskehittämiselle on monia perusteltuja syitä, eli niin sanottuja muutostarpeita ja ajureita. Alueellisen kehityksen lähtötilanteessa on määriteltävä, mihin keskeisiin muutoksiin tai ajureihin yhteiskehittämisellä pyritään vastaamaan. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- Valtion, kaupungin tai kunnan hiilineutraalisuustavoite
- Tunnistetut energian saatavuushaasteet ja –kriisit
- Alueellisen energiajärjestelmän resilienssin ja joustavuuden lisääminen
- Energiajärjestelmän yleiset kehitystarpeet (infran ja tuotannon investointi- ja päivitystarpeet)
- Muutostarpeiden tunnistamisessa oleellista on tunnistaa ajallisuus ja riskien vakavuus: kuinka merkittävistä muutostarpeista on kysymys ja mihin muutoksiin pyrimme osaltamme vastaamaan? Muutostarpeet voivat syntyä paikallisista muutoksista (alueellinen uudisrakentaminen, uusien teknologioiden hyvät käyttökokemukset) tai kansallisista tai globaaleista muutostarpeista (valtiollinen hiilineutraalisuustavoite tai globaali energiakriisi)
- Parhaiten muutostarpeen ja keskeisten ajurien tunnistaminen tapahtuu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa, mutta tunnistamistyö voidaan tehdä kaupungin omien asiantuntijoiden sisäisenä työnä, jota täydennetään toimijoiden kommentointikierroksella. Oleellista on kriittisesti arvioida ja tunnistaa keskeisiä energiajärjestelmään liittyviä kehitystarpeita ja riskejä. Tarkastelussa on keskeistä tarkastella muutoksien vaikutuksia ennen kaikkea alueellisiin toimijoihin: minkälaisia muutostarpeita ajureista syntyy esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille tai alueen kivijalka-palveluille?
Tunnistakaa ja kootkaa keskeiset toimijat
- Kun tarve kehitystyölle on tunnistettu ja arvioitu, on seuraavana vaiheena koota yhteen alueen keskeiset energiajärjestelmään osallistuvat toimijat. Koolle kutsuminen on syytä tehdä kaupungin tai alueellisen energiayhtiön toimesta, joilla on luontainen rooli energiajärjestelmän kehittämiseksi.
- Tunnistamisessa on arvioitava ketkä toimijat tuottavat, käyttävät ja osallistuvat energiaverkon rakentamiseen ja ylläpitoon? On myös tarpeen arvioida, kellä toimijoille voisi olla mahdollisuuksia energiavarastointitoimenpiteiden toteuttamiseen.
- Tunnistettujen toimijoiden kanssa järjestetään yhteinen kick-off-tilaisuus alueellisen muutostarpeen läpikäymiseksi ja toimijoiden vuoropuhelun käynnistämiseksi.
Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla muutostarve syntyy kaupungin tai kunnan hiilineutraalisuustarpeista osana alueen yleistä kehitystarkastelua
• Haja-asutusalueella alueellinen energiayhtiö voi olla myös paikallinen sähkönmyyntiyhtiö tai useampi vastaava toimija
Roolit ja tehtävät:
Kaupunki
- Kaupungilla on luontainen rooli alueellisen muutostarpeen
tunnistamisessa ja työn käynnistämisessä - Tämän lisäksi kaupungin tehtävä on tunnistaa keskeiset toimijat ja koota toimijat yhteiseen kick-offiin kehitystyön käynnistämiseksi
Alueellinen energiayhtiö:
- Osallistuu mukaan muutostarpeiden
arvioimiseen yhdessä kaupungin kanssa - Osallistuu mukaan kehitystyön kick-off-vaiheeseen ja tunnistettujen muutostarpeiden arvioimiseen
Asukkaat ja alueen tilojen vuokralaiset
- Osallistuvat mahdollisesti muutostarpeen tunnistamiseen (kaupungin kyselyjen, palautekanavien tai esimerkiksi lähtötilannetyöpajan kautta)
- Osallistuvat mukaan kehitystyön kick-offiin (taloyhtiöiden puheenjohtajat tai muut edustajat)
Maa- ja kiinteistöomistajat
- Osallistuvat mukaan kehitystyön kick-offiin
Tarve- ja nykytilakartoitus
Tunnistakaa nykyiset järjestelmävalinnat, energiatuotantopotentiaali sekä alustava energiatehokkuuspotentiaali (nykytila-analyysi)
- Varsinainen kehitystyö vaatii lähtöaineistoksi selvän nykytilan tietomallin alueen nykyisestä energiajärjestelmästä (energian tuotannon muodot, keskeiset käyttökohteet sekä infra). Nykytila-analyysissä tunnistetaan myös alueen oletettuja kehityssuuntia ja miten energiajärjestelmää on jo päätetty kehittää. Kestävä ja älykäs yhteiskehittäminen varmistaa, että myös tuleva verkosto on optimoitu suhteessa jo tehtyihin ratkaisuihin ja valintoihin.
- Toisena keskeisenä toimenpiteenä on arvioida alueellista energiatuotanto- ja säästöpotentiaalia, mihin kuuluu muun muassa aurinkoenergian hyödyntäminen (kiinteistökohtaiset sähkö- ja lämpöjärjestelmät & aurinkopuistot); maa- ja geolämmön hyödyntäminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen, ilmalämpöpumppu-ratkaisut, energiatehokkuus- ja säästötoimenpiteet sekä muut edistyksellisemmät menetelmät kuten laajat lämpöpumppulaitokset tai tuulivoimapuistohankkeet. Keskeistä on ymmärtää alueen säästöpotentiaali ja mahdollisuudet tuottaa energiaa omavaraisesti alueen tarpeisiin.
- Kolmanneksi on arvioitava nykyisen rakennetun ympäristön ja muiden energiakäyttäjien energiatehokkuustoimenpiteiden potentiaalia ja mahdollisuuksia.
Tunnistakaa keskeiset toimijakohtaiset tarpeet ja toimijapotentiaali
- Toisena osakokonaisuutena on käytävä selkeä vuoropuhelu (työpaja, toimijoiden väliset vuoropuhelut) toimijakohtaisista muutostarpeista ja kyvykkyydestä itse toteuttaa energiajärjestelmän kehitystoimenpiteitä. Eri käyttäjien (taloyhtiöt, yritykset, julkiset tilankäyttäjät) mahdollisuudet toteuttaa kehitystoimenpiteitä vaihtelee toimijoittain käytössä olevien resurssien mukaan. Toimijapotentiaalissa on arvioitava toimijoiden rahallisia investointitukitarpeita sekä motivaatiota energiapositiviisuuden edistämiseksi.
- Tarpeiden ja toimijapotentiaalin taustalla on oltava perusteltu nykytila-analyysi, minkä avulla vuoropuhelua voidaan käydä sekä minkä pohjalta toimijat itse voivat peilata omia mahdollisuuksiaan.
Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Olemassa olevalla alueella nykyisten käyttäjien kanssa käytävä vuoropuhelu ja toimijapotentiaali on keskeistä toimijoiden itsensä motivoimiseksi ja eri ratkaisujen hahmottamiseksi.
• Haja-asutus- ja pientaloalueilla myös yksittäisten kiinteistöomistajien mukaan saaminen on olennaista, mutta haastavampaa osallistaa riittävän laaja-alaisesti
• Rakentamattomilla alueilla energiapositiivisuuden saavuttaminen voidaan asettaa tavoitetilaksi ja luoda alueellinen energiajärjestelmä tukemaan tavoitetta. Jo rakennetuilla alueilla energiapositiivisuuden saavuttaminen ei välttämättä ole realistista.
Roolit ja tehtävät:
Kaupunki
- Kaupungin on johdettava alueellisen nykytila-analyysin toteuttamista yhdessä alueella toimivien energiayhtiöiden kanssa
- Kaupungin energia-asiantuntijoilla on olennainen rooli arvioida alueellista energiapotentiaalia yhdessä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa
- Kaupungilla on keskeinen rooli eri toimijoiden muutostarpeiden ja –potentiaalin arvioimisessa ja yhteensovittamisessa
Alueellinen energiayhtiö:
- Osallistuu mukaan nykytila-analyysin toteuttamiseen sekä toimijapotentiaalin arvioimiseen keskeisenä alueen energiajärjestelmän sidosryhmänä
Asukkaat ja alueen tilojen vuokralaiset
- Osallistuvat mukaan toimijakohtaisten muutos-tarpeiden ja -potentiaalin tunnistamiseen ja yhteen sovittamiseen
Maa- ja kiinteistöomistajat
- Osallistuvat keskeisesti mukaan alueen energiapotentiaalin
arvioimiseksi ja toimivat mahdollistajana tulevissa kehitystoimenpiteissä
Tavoitteiden asettaminen
Asettakaa alueellinen energiapositiivisuustavoite
- Energiapositiivisuustavoitteen taustalla on oltava alueen energiatuotannon- ja säästöpotentiaalin, sekä toimijapotentiaalin arviot. Alueellisessa tavoiteasetannassa huomioidaan nykytilan ja tulevaisuuden rajoitteet ja muodostetaan yhteisesti sitouttava ja kunnianhimoinen tavoite alueen energiajärjestelmän kehittämiseksi.
- Toimijoiden näkemysten ja reunaehtojen hahmottamisessa voidaan laaja-alaisesti hyödyntää esimeriksi verkkokyselyä tai osallistavia työpajoja vaihtoehtojen priorisoimiseksi. Avoin työpajamuotoinen työskentely on suositeltavaa, sillä tällöin toimijat pääsevät yhteisesti työstämään tavoitteita ja keskustelemaan tunnistetuista reunaehdoista.
- Tavoiteasetannassa on syytä ottaa kantaa eri toimijoiden vastuihin ja rooleihin sekä arvioida käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Samalla alueellisten tavoitteiden asetannassa on peilattava laajempia alueellisia tavoitteita ja toimenpiteitä (kunta- ja kaupunkitaso), sekä valtiollisia tavoitteita ja toimenpiteitä (esimerkiksi valtion hiilineutraalisuustavoite ja -toimenpiteet)
Luokaa alueellinen energiayhteisö
- Alueellisen energiajärjestelmän kehittämisen ja energiapositiivisuuden tavoittelemisen ytimessä on energiayhteisö, mikä toimii alueen energiakäyttäjien yhteisenä suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoalustana. Energiayhteisön työn käynnistämiseksi on laadittava alueelliset tavoitteet, joihin yhteisesti sitoudutaan.
- Energiayhteisö on alueellisen energiapositiivisuustavoitteen keskiössä oleva pysyvä yhteistyörakenne. Tulevaisuuden energiajärjestelmä, energiayhteisö, uudistaa energiajärjestelmää keskitetystä mallista hajautetumpaan suuntaan muuttaen perinteisiä rooleja ja vastuita. Jokaisesta alueellisesta sidosryhmästä tulee yhtä lailla energiankäyttäjiä, mutta mahdollisesti myös energiantuottaja ja varastoijia. Onnistuakseen energiayhteisöllä on oltava selvät pelisäännöt ja rakenteet vuoropuhelun, suunnittelun ja päätöksien toteuttamiseksi.
Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Olemassa olevilla alueilla on tärkeää, että tavoitteiden asetantaan osallistuu mahdollisimman laajasti alueen eri sidosryhmiä jatkossa tapahtuvan yhteistyön ja kommunikoinnin sujuvoittamiseksi.
• Uudella rakentamattomalla alueella kaupungin/kunnan ja aluetta muuten hyödyntävien toimijoiden näkemykset ovat keskeisiä alueellisen energiajärjestelmän kehittämiseksi.
• Kaikilla aluetyypeillä on syytä kiinnittää erityistä huomiota alueen ympäristö- , sosiaalisiin tai kulttuurillisiin arvoihin ja tunnistaa käyttäjäsidosryhmiä edellä mainittujen ulottuvuuksien kautta.
• Rakentamattomilla alueilla korostuu myös muiden kuin alueella jo toimivien energiatuottajien näkemykset ja muiden toimijoiden kiinnostus alueen energiajärjestelmän kehittämiseksi
Roolit ja tehtävät:
Kaupunki
- Kaupungin rooli neutraalina toimija tavoiteasetannan ja yhteistyön rakentamisen fasilitoimisessa on kriittinen. Alueellisten tavoitteiden asetanta aloittaa alueellisen energiayhteisötyön
- Kaupungilla on myös keskeinen rooli alueellisen sitoumuksen muodostamisessa ja toimijoiden näkemysten ja ristiriitojen yhteensovittamisessa
Alueellinen energiayhtiö:
- Osallistuu keskeisenä toimijana tavoitteiden asetantaan ja energiayhteisön rakentamiseen. Tuo mukaan oman ylialueellisen optimoinnin näkökulman sekä kriittiset kehityksen reunaehdot olemassa olevan energiajärjestelmän kautta
Asukkaat ja alueen tilojen vuokralaiset
- Asukkaat ja tilojen vuokralaiset (etenkin suuret energiakäyttäjät) on oltava mukana asettamassa yhteisiä tavoitteita ja energiayhteisön pelisääntöjä
- Siirtymä energiayhteisöön muuttaa etenkin perinteisten energiankäyttäjien roolia. Täten osallistuminen roolien ja toimenpiteiden vahvistamiseen on tärkeää
Maa- ja kiinteistöomistajat
- Osallistuvat keskeisesti mukaan sekä tavoiteasetantaan, että energiayhteisön rakenteen muodostamiseen
Toimenpidemahdollisuuksien
tunnistaminen
Tunnistakaa eri sidosryhmien kanssa yhteisesti edistettävät energiatoimenpiteet
- Kun alueellisesti on tunnistettu eri toimenpiteiden ja toimijoiden potentiaalit, voidaan yhteisesti arvioida ja valita kriittiset edistettävät toimenpiteet energiapositiivisuuden saavuttamiseksi. Valittavat toimenpiteet täytyvät pohjautua tuotettuun potentiaaliarvioon ja toimijoiden ja alueen olemassa oleviin ja tulevaisuuden tunnistettuihin reunaehtoihin. Toimenpiteiden tunnistaminen on tehtävä yhteisesti, jotta eri toimijoille voidaan asettaa selvät roolit ja vastuut. Ilman yhteistä sitoutumista ja ymmärrystä yhteisistä toimenpiteistä toteutus jää usein vaillinaiseksi.
- Toimenpiteiden valitsemisessa on hyvä hyödyntää osallistavia menetelmiä, kuten työpajoja, joissa eri vaihtoehdoista voidaan keskustella ja tarvittaessa arvioida eri vaihtoehtojen hyötyjä. Työpajaa varten on syytä koota yhteen kaikki tuotettu aineisto alueen energiapotentiaalista sekä jo toteutetuista alustavista suunnitelmista yhteiseksi tietoaineistoksi.
- Työpajan lopputuloksena syntyvä aineisto ja suunnitelma asetetaan kommentoitavaksi alueen toimijoille keskeisissä sähköissä ja fyysisissä kanavissa.
Tunnistakaa ja määritelkää toimijoiden roolit ja vastuut
- Alueellinen energiapositiivisuuden saavuttaminen vaatii useita erilaisia toimenpiteitä, jolloin kaikki toimijat eivät osallistu kaikkiin toimenpiteisiin. Myöskään jokainen toimija ei todennäköisesti toimi jatkossakaan energiantuottajana tai varastoijana. Myös huoltovarmuus ja on oltava ammattimaisten osapuolten hoidossa.
- Jokaisella energiayhteisön toimijalle on syytä rakentaa selkeä roolikuvaus ja kuvata toimenpiteet, joihin toimijan oletetaan sitoutuvan. Jokaisen toimijan kohdalla on yhteisesti tunnistettava, miten kulloinenkin toimija jatkossa osallistuu energiayhteisön toimintaan (infran suunnittelija, rakentaja tai ratkaisujen tuottaja; energian tuottaja, käyttäjä, säästäjä vai/ja varastoija). Sitouttamisessa olennaisinta on keskittyä alueen energiapositiivisuuden kannalta kaikista keskeisimpien toimijoiden sitouttamiseen kuten kaupunki, alueellinen energiayhtiö, suurimmat asuinkiinteistöt, teolliset energiakäyttäjät sekä liikenneoperaattorit.
Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Rakennettu ja olemassa oleva infrastruktuuri voi rajoittaa energiapositiivisuustavoitteen saavuttamista ja hyödynnettäviä mahdollisuuksia merkittävästi
Roolit ja tehtävät:
Kaupunki
- Kaupungin rooli on kutsua koolle eri toimijat ja fasilitoida yhteistä työskentelyä mahdollisuuksien ja toimenpiteiden tunnistamiseksi.
- Työskentelyn pohjaksi tarvittavan tietoaineiston kokoaminen aikaisemmista prosessin vaiheista
Alueellinen energiayhtiö:
- Osallistuu keskeisenä toimijana mukaan mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja toimenpiteiden määrittelemiseksi
Asukkaat ja alueen tilojen vuokralaiset
- Osallistuvan mukaan mahdollisuuksien ja toimenpiteiden tunnistamiseksi
Maa- ja kiinteistöomistajat
- Osallistuvan mukaan mahdollisuuksien ja toimenpiteiden tunnistamiseksi
Energiayhteisön perustaminen
- Mikä on energiayhteisö?
Luokaa yhdessä alueellinen energiayhteisö ja yhteisön toimenpidesuunnitelma
- Energiayhteisön luominen voi tapahtua esimerkiksi yhteisessä työpajasarjassa, missä kirkastetaan ja auki kirjoitetaan energiayhteisön pelisäännöt, toimenpidesuunnitelma ja toimijoiden roolit ja vastuut. Työpajaa varten on syytä laatia asiantuntijatyönä selkeä työskentelypohja, tai muu alustava rakenne energiayhteisöstä, jotta työskentely eri toimijoiden kanssa on mahdollisimman sujuvaa. Energiayhteisön perustamisessa on laadittava myös seurantamalli, joilla edistystä seurataan ja arvioidaan.
- Energiayhteisön perustaminen vaatii pohjatyötä ja valmisteluja, mitä kaupunki voi edistää osana aikaisempia työvaiheita. Energiayhteisön luomisessa on otettava kantaa siihen, miten energiayhteisö suhtautuu muuhun alueelliseen suunnittelu- ja päätöksentekotyöhön, sekä sovittava energiayhteisön roolista alueellisessa kommunikoinnissa ja viestinnässä. Esimerkiksi energiayhteisöllä voi olla merkittävä rooli alueellisen kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun edistämisessä, mutta toiminta ei saa olla ristiriidassa vallitsevien prosessien kanssa. Tavoitteena on suoraviivaistaa ja tukea muuta suunnittelu- ja päätöksentekotyötä, ei luoda päällekkäisiä päätöksentekokanavia.
- Energiayhteisön laatimisessa on tunnistettava myös muut alueelliset energiayhteisöt ja suunniteltava miten muut yhteisöt osallistuvat mukaan alueelliseen energiayhteisötyöhön.
Harkitkaa alueellisen energiasitoumuksen laatimista
- Energiapositiivisuustavoitteen ja energiayhteisön toimintamallin periaatteiden auki kirjoittaminen yhteiseen sitoumukseen on suositeltavaa. Sitoumuksessa osapuolina ovat kaikki halukkaat alueelliset toimijat. Sitoumuksen tarkoituksena on asettaa reunaehdot tulevalle kehitykselle sekä toimia ohjaavana dokumentaationa myös uusille alueelle sijoittuville toimijoille.
- Sitoumuksessa on syytä ottaa kantaa myös energiayhteisön roolista suhteessa muuhun energiajärjestelmän kehittämiseen, esimerkiksi kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Energiayhteisön rooli, tavoitteet ja vastuu on sisällytettävä alueelliseen sitoumukseen.
- Sitoumuksessa voidaan ottaa kantaa esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin: energiapositiivisuustavoite; energiayhteisön rakenne ja periaatteet; alueelliset maankäytön suositukset ja reunaehdot (esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisten tontinluovutusehdot); rakentamisen ohjaavat reunaehdot ja vaatimukset, kiertotalouden edistämisen periaatteet ja sovitut käytännön toimenpiteet, muiden ympäristövaikutusten ja päätösten alentamisen sovitut tavoitteet ja toimenpiteet; muut kaavoitukselliset reunaehdot ja suositukset
Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Jo rakennetuilla alueilla energiayhteisön on huomioitava jo olemassa olevat energiajärjestelmän rakenteet ja vältettävä synnyttämästä päällekkäisiä toimintamalleja tai kommunikaatio. Kytkös olemassa oleviin rakenteisiin on huomioitava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
• Kokonaan uusilla alueilla alueellinen energiayhteisö voi toimia myös osana muuta kunnallista suunnittelua, kunnes alueelle asettuu riittävästi toimijoita, jotta alueellinen energiayhteisö on mielekäs toimintarakenne kehittää ja ylläpitää
• Energiayhteisöjä voi olla useita eri tasoisia, mikä vaatii päällekkäisten energiayhteisöjen keskustelu- ja vuorovaikutuskanavien huomioimiseen.
Roolit ja tehtävät:
Kaupunki
- Kaupungin rooli on käynnistää energiayhteisön luominen ja toimia yhteisön neutraalina osapuolena
- Keskeisenä tehtävänä on varmistaa energiayhteisön luominen ja se, että yhteisöllä on selkeästi määritelty fasilitoija sekä pelisäännöt yhteistyölle
- Kaupunki toimii energiayhteisössä puolueettomana energia-asiantuntijana
Alueellinen energiayhtiö:
- Osallistuu mukaan energiayhteisön luomiseen ja toimii keskeisenä yhteisön jäsenenä
- Ottaa mahdollisesti energiayhteisön fasilitointivastuun luontaisena energiajärjestelmän omistajana ja yhteisön osapuolena
Asukkaat ja alueen tilojen vuokralaiset
- Osallistuvat mukaan määrittelemään energiayhteisön rakennetta, tavoitteita ja pelisääntöjä
- Sidosryhmät tunnistavat ja määrittelevät omat edustajansa, jotka jatkossa osallistuvat energiayhteisön toimintaan mukaan
Maa- ja kiinteistöomistajat
- Osallistuvat mukaan määrittelemään energiayhteisön rakennetta, tavoitteita ja pelisääntöjä
- Määrittelevät omat edustajansa, jotka mukana energiayhteisön toiminnassa
Energiayhteisö
Energiayhteisön hyödyt ja toiminnallisuus
- Energiayhteisön perustaminen on laissa turvattu kansalaisten oikeus perustaa energiayhteisöjä. Periaate on ollut taata kansalaisten oikeus myydä itse tuottamaansa sähköä muille osapuolille. Nykyisessä energiayhteisössä korostuu eri sidosryhmien oikeus ja velvollisuus tuottaa, säästää, varastoida ja käyttää sähköä ja toimia aktiivisesti osana energiajärjestelmää. Energiayhteisö voi myös yhteisesti kehittää ja omistaa erilaista omaisuutta, esimerkiksi yhteisiä aurinkovoimalaitoksia tai lämmön varastointijärjestelmiä.
- Energiayhteisöllä mahdollistetaan alueellisen energiajärjestelmän kehitys kohti energiapositiivisuutta. Tulevaisuudessa yhä useampi toimija tuottaa, varastoi ja kuluttaa energiaa, mikä muuttaa perinteistä lineaarista tuottaja-kuluttaja -mallia. Roolien muuttuminen vaatii erilaisen rakenteen järjestelmän toimimiseksi ja yhteistyössä tapahtuman optimoinnin toteutumiseksi.
- Alueellinen energiapositiivisuus edellyttää, että toimijat yhteisesti tunnistavat optimaalisia tapoja tuottaa, säästää ja varastoida energiaa ja luovat optimoidun kokonaisuuden tunnistetuista kehitystoimenpiteistä. Samalla vältetään päällekkäisten ja toistensa kanssa ristiriidassa olevat valinnat ja konkreettiset energiajärjestelmäratkaisut.
- Tämän suunnittelutyön, vuoropuhelun ja päätöksenteon pohjalla on oltava rakenteellinen ratkaisu, energiayhteisö. Energiayhteisön avulla eri toimijoiden tavoitteet ja reunaehdot saadaan yhteisesti keskusteltua ja arvioitua, sekä tunnistettua keskeiset toimenpiteet, joita yhteisö näkee optimaalisena toteuttaa. Yhteisö kokoaa yhteen alueen keskeisimmät toimijat ja pyrkii sitouttamaan eri toimijat yhdessä rakennettuun visioon ja tavoitteisiin. Energiayhteisö on samanaikaisesti kuvaus teknisen energiajärjestelmän toimijarakenteesta kuin myös toimijoiden yhteistyön ja vuoropuhelun työkalu.
- Energiayhteisön toimintarakenteessa on syytä ottaa myös kantaa yhteisön ratkaisu- ja päätöksentekomallista, sekä miten yhteisöön liitytään tai erotaan. Yhteisöä rakennettaessa on syytä myös sopia yhteisön viestintä- ja kommunikointiperiaatteista ja käytännön työkaluista.
Energiayhteisön eri muotoja
Alueellisia energiayhteisömalleja on kolmea eri tasoa:
- Kiinteistökohtainen energiayhteisö – Kiinteistökohtaisessa energiayhteisössä esimerkiksi taloyhtiön asukkaat tai toimitilan vuokralaiset yhdessä investoivat yhteiseen sähköautojen latausjärjestelmään ja aurinkosähköjärjestelmään. Kaikki kiinteistön toimijat eivät välttämättä itse hyödynnä latausmahdollisuutta, mutta he hyötyvät muiden toimijoiden sähkönkäytön korjauksista. Samanaikaisesti kaikki toimijat voivat osallistua aurinkosähköjärjestelmän investointiin, mutta osa toimijoista voi hyödyntää sähkön itse ja toiset taas myydä sähkön muille käyttäjille.
- Alueellinen energiayhteisö – alueellinen energiayhteisö on useamman fyysisen rakennuksen tai käyttökohteen muodostava yhteisö, jossa energian tuottamista, varastoimista ja kuluttamista arvioidaan ja suunnitellaan yhdessä yhteisön toimijoiden kanssa. Tähän yhteisöön usein kytkeytyy myös mukaan alueelliset energiayhtiöt sekä kaupunki tai kunta.
- Alueellinen energiayhteisö + ulkopuoliset tuotantoalueet – Alueelliseen energiayhteisöön voidaan kytkeä mukaan myös mahdolliset muilla paikkakunnilla olevat energiatuotantolaitokset, joihin yhteisön jäsenillä on suora käyttö-, omistus- tai muu sopimuksellinen suhde. Tulevaisuudessa alueelliset energiayhteisöt voivat investoida alueen ulkopuolisiin energiatuotantoratkaisuihin ja näin ollen esimerkiksi tuottaa päästötöntä sähköä oman alueen tarpeisiin.
Käytön aika & elinkaari
Seuratkaa kehitystä ja päivittäkää energiayhteisön tavoitteita ja toimenpiteitä tarvittaessa
- Alueellisesti käyttäjien energiaan liittyvät tarpeet (esimerkiksi lämmöntarve) ja mahdollisuudet (uudet teknologiset energiatuotantoratkaisut) sekä kansalliset ja globaalit haasteet (energiakriisit, ilmastonmuutos) muuttuvat jatkuvasti. Myös alueelliset muut ulottuvuudet, kuten liikenne ja lähiluonto, kehittyvät omina kokonaisuuksinaan, mutta joihin energiayhteisön on reagoitava ja vastavuoroisesti annettava vastineensa.
- Energiayhteisön on reagoitava muuttuviin sisäisiin tarpeisiin sekä ulkopuolelta tuleviin reagointitarpeisiin. Energiayhteisössä on seurattava asetettujen toimenpiteiden ja energiapositiivisuuden toteutumista suhteessa laadittuun suunnitelmaan (energiapositiivisuustavoite). Seurannassa auttaa aikaisessa vaiheessa luotu ja jatkuvasti päivitettävä seurantamalli. Toisaalta energiayhteisön on jatkuvasti kyettävä seuraamaan ja arvioimaan alueellisen energiayhteisön toiminnan onnistumista ja reagoitava järjestelmätason epäkohtiin ja päivitystarpeisiin (järjestelmän toimivuus).
- Energiayhteisön pelisäännöissä on otettava kantaa, milloin ja miten energiayhteisö kokoontuu ja kuka toimija on vastuussa seurannassa käytettävän datan keruusta ja käsittelemisestä. Seurannan toteuttamisessa ja läpinäkyvyyden lisäämisessä voidaan hyödyntää erilaisia kevyitä digitaalisia alustoja. Tänä päivänä Suomessa on valtakunnallisesti ja alueellisesti hyödynnettävissä lukuisia avoimen rajapinnan ratkaisuja, joita hyödyntämällä saadaan luotua kokonaisvaltaista tilannekuvaa myös alueellisesta kehityksestä ja muutostarpeista.
- Energiayhteisön keskeisenä roolina on myös toimia vuorovaikutuskanavana, sekä jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä eri osapuolille. Tätä tehtävää varten energiayhteisöllä on oltava vuorovaikutus- ja viestintämalli, millä varmistetaan tehokas tiedon jakaminen ja hyödyntäminen. Vuorovaikutus- ja kommunikointimalli voi sisältää muun muassa digitaalisia jakelukanavat (verkkosivu, sosiaalisen median kanavat, kohdennetut ryhmäviestintätyökalut), fyysiset ilmoitukset ja mainokset sekä määrämuotoiset sidosryhmätapaamiset.
Roolit ja tehtävät
Kaupunki
- Kaupunki toimii neutraalina osapuolena energiayhteisössä tuoden myös ylialueellisen näkökulman päivitys- ja kehitystarpeita
- Samalla kaupunki antaa ja vastaanottaa syötteitä kaavoitukseen energiayhteisöltä ja toimii keskeisenä kehitysosapuolena
Alueellinen energiayhtiö:
- Osallistuu mukaan energiayhteisön toimintaan ja toimii aktiivisena osapuolena omien suunnitelmien ja toimenpiteiden osalta
Asukkaat ja alueen tilojen vuokralaiset
- Osallistuvat mukaan toimintaan omien edustajiensa kautta (taloyhtiöiden hallituksen valittu jäsen, tai isännöintitoimisto; vuokralaisilta vastuualainen toimitilapäällikkö tai muu vastaava)
Maa- ja kiinteistöomistajat
- Osallistuvat mukaan toimintaan energiayhteisön jäsenyyden kautta