3.1 Liikkumisen yhteiskehittäminen yleisesti


Kestävä ja älykäs liikkuminen on…

…eri ihmisryhmille esteetöntä liikkumista paikasta A paikkaan B resursseja tehokkaasti käyttäen (mm. energia, ajoneuvot, infra, palvelut)

…liikkumista, joka aiheuttaa vähän haittavaikutuksia ja sekä paljon positiivisia terveysvaikutuksia ja saavutettavuutta

…liikkumista, joka on dataohjautuvaa, ennakoitavaa, yhteistoiminnallista ja sujuvaa


Pohdittavaa ratkaisukehitykseen​

Liikkuminen on monella tavoin murroksessa. Kaupungeissa alueiden profiili määrittää liikkumista ja nykyään liikutaan yhä enemmän eri kulkumuotoja yhdistäen. Kestävällä ja älykkäällä liikkumisella on erilaiset edellytykset riippuen siitä, ollaanko keskustassa, työpaikka-alueella tai asuinalueella.​

Liikkumisen ja niiden palveluiden välillä on nykytilanteessa ristiriita eli palveluita tulee sinne missä niillä ei ole suurin tarve. Yhteiskehittäminen tarjoaa välineitä kysynnän ja tarjonnan optimointiin. ​

Aluekehityksessä on keskeistä pyrkiä ratkaisuihin, jotka mahdollistavat helpot, fiksut ja kestävät liikkumistavat. Palveluntarjoajien yhteistyö kannattaa ja palvelujen tarjoaminen esimerkiksi yhteisessä mobiilisovelluksessa tehostaa palveluiden käyttöä ja parantaa niiden saavutettavuutta käyttäjän näkökulmasta.​

Autolla liikkumisen helppous on ristiriidassa resurssitehokkuuden kanssa. Liikennejärjestelmää on jatkossa syytä pohtia yhä enemmän resurssitehokkuuden ja vähäpäästöisyyden näkökulmista.​

Aluekehityksen tulisi tehdä älykkäästä liikkumisesta mahdollisimman helppoa käyttäjilleen


Myös liikkumisessa kiertotalousajattelu keskiöön – miten aluekehitys voi vaikuttaa kokonaistehokkuuteen?


Miten älykäs liikkuminen kytkeytyy alueiden kaupalliseen kehittymiseen?


Liikennejärjestelmän yhteiskehittämisen prosessi

Tarpeen tunnistaminen

• Kaupungin hiilineutraalisuustavoite & kestävien kulkutapojen osuuden kasvattaminen​

• Paineet alueiden tiivistämiselle ja tehokkaampien liikkumisratkaisujen löytämiselle​

• Joukkoliikenteen kannattavuuspaineet mm. polttoaineen hintojen sekä pandemian seurauksena​

Tarpeet ja potentiaali​

• Lähtötietoanalyysi – mitä liikkumis- ja kuljetustarpeita alueen asukkailla ja muilla toimijoilla on? Mitkä ovat liiketoiminnan reunaehdot palveluntuottajilla?​

Toimijat:​
• Asukkaat – liikkumistarpeet?​
• Kaupunki – tahtotila?​
• Yritykset – motivaatio, liiketoiminnan reunaehdot ja mahdollisuudet?​
• Maanomistajat – motivaatio ja mahdollisuudet?​

Tavoitteet

1. Alueellinen hiilineutraalisuus-tavoite & kestävien kulkutapojen osuuden kasvattaminen ​

2. Alatavoitteet liittyen esim.​

• Ympäristön laatu​
• Pyöräpysäköinnin laatu ja määrä​
• Kunnossapito​
• Pysäköinnin tehostaminen​
• Aseman seutujen kehittäminen​

Sitoumuksellinen / sopimuksellinen varmistaminen​

Ratkaisut ja roolit​

• Alueellisesti optimaalisten toimenpiteiden tunnistaminen, roolitus ja toteutussuunnitelman laatiminen​

• Palvelu- ja liikenneverkon kehittäminen yhdessä toimijoiden kanssa​

• Ratkaisujen kehittäminen verkostoissa (esim. keskitetty pysäköinti, jakamistalouden ratkaisut, aseman seutujen kehittäminen)​

• Ratkaisujen yhteensovittaminen yhteistyössä​

Sitoumuksellinen / sopimuksellinen varmistaminen​

Suunnitelma ja käyttöönotto​

• Palvelu- ja liikenneverkkosuunnitelma​

• Verkostot / kehitysyhtiöt / allianssit palveluratkaisujen toteuttamista varten​

• Sitoumuksellinen / sopimuksellinen varmistaminen​

• Tavoitelähtöinen seurantamalli & seurantadatan kerääminen ​

• Pilotit ja kokeilut​


Tarpeen tunnistaminen

Tunnistakaa ja määritelkää muutostarpeet ja keskeiset ajurit

Liikennejärjestelmän yhteiskehittämiselle on monia perusteltuja syitä, eli niin sanottuja muutostarpeita ja ajureita. Alueellisen kehityksen lähtötilanteessa on määriteltävä, mihin keskeisiin muutoksiin tai ajureihin yhteiskehittämisellä pyritään vastaamaan. Nämä tekijät tulee pitää mielessä tavoitteita ja mittareita määritettäessä. Ajureita voivat olla esimerkiksi:​

  • Valtion, kaupungin tai kunnan hiilineutraalisuustavoite, joka näkyy liikennejärjestelmän kehittämisessä muun muassa tavoitteena kasvattaa kestävien kulkutapojen osuutta ja jaettua liikkumista.​
  • Kaupungistumisen luomat paineet alueiden tiivistämiselle ja tehokkaampien liikkumisratkaisujen löytämiselle niin uusilla kuin vanhemmillakin alueilla. ​
  • Sosiaalisen kestävyyden lisääminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä osallisuuden vahvistaminen.​
  • Joukkoliikenteen kannattavuuspaineet mm. polttoaineen hintojen sekä pandemian seurauksena​
  • Liikennejärjestelmässä, palveluverkossa tai asumisessa tapahtuvat muutokset.​

Parhaiten muutostarpeen ja keskeisten ajurien tunnistaminen tapahtuu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa esim. työpajoissa, haastatteluilla tai ryhmäkeskusteluilla, mutta tunnistamistyö voidaan tehdä kaupungin omien asiantuntijoiden sisäisenä työnä. Oleellista on kriittisesti arvioida ja tunnistaa keskeisiä liikennejärjestelmään liittyviä kehitystarpeita ja riskejä. ​

Tunnistakaa ja kootkaa keskeiset toimijat

Kun tarve kehitystyölle on tunnistettu, on seuraavan vaiheena koota alueen keskeiset liikennejärjestelmään osallistuvat toimijat yhteen. Yhdessä voidaan pohtia myös soveltuvaa organisoitumistapaa alustavasti. 

Liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat asukkaat, kaupungin eri toimialat, liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä palveluita tuottavat yritykset, huolto- ja kunnossapitopalveluita tarjoavat yritykset, maan- ja kiinteistönomistajat sekä muut kaupalliset toimijat.​

Tunnistettujen toimijoiden kanssa voidaan järjestää yhteinen kickoff-tilaisuus alueellisen muutostarpeen läpikäymiseksi ja toimijoiden vuoropuhelun aloittamiseksi.

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Joukkoliikennejärjestelmä pysäkkeineen antaa rungon kaupunkialueen kestävälle liikkumiselle. Erot joukkoliikenteen saavutettavuudessa ja ratkaisuissa ohjaavat tarpeen ja soveltuvien keinojen tunnistamisessa. ​
• Alueen tiiveys ja suunnitellut muutokset ovat käynnistävä tekijä systeemisen kestävyyden tavoitteluun liikkumisen osalta.

Roolit ja tehtävät:

Kaupunki

  • Kaupungilla on luontainen rooli alueellisen muutostarpeen tunnistamisessa​
  • Kaupungin tulee varmistaa taustatuki yhteiskehittämiselle
  • Tämän lisäksi kaupungin tehtävä on tunnistaa keskeiset toimijat ja koota toimijat tarvittaessa yhteiseen kick-offiin kehitystyön käynnistämiseksi​
  • Kehitystyöstä vastaava tunnistaa tarpeelliset sidosryhmät myös kaupungin sisältä (suunnittelu/kaavoitus, rakennusvalvonta, huolto- ja kunnossapito, joukkoliikenteen ja liikkumispalveluiden vastaavat)​
  • Kaupunki tekee alustavan suunnitelman osallistamisen tavoista ja tavoitteista joko itsenäisesti tai osallistaen toimijoita​

Asukkaat

  • Osallistuvat mahdollisesti muutostarpeen tunnistamiseen (kaupungin kyselyjen, palautekanavien tai esimerkiksi lähtötilannetyöpajan kautta)​
  • Osallistuvat mukaan kehitystyön kick-offiin (esim. taloyhtiöiden puheenjohtajat)​
  • Osallistuvat käyttäjäryhmänä kehittämiseen tai palvelumuotoiluun

Liikkumis-, kuljetus-, huolto- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajat:

  • Osallistuvat mukaan muutostarpeen arvioimiseksi yhdessä kaupungin kanssa​
  • Osallistuvat kehitystyön aloitusvaiheeseen​

Maa- ja kiinteistöomistajat

  • Osallistuvat mukaan kehitystyön aloitustapahtumaan

Muut palveluiden tarjoajat

  • Osallistuvat mukaan kehitystyön aloitustapahtumaan

Tarve- ja nykytilakartoitus

Tunnistakaa asukkaiden, työssäkävijöiden ja vierailijoiden nykyiset liikkumistottumukset sekä alueen nykyinen palveluntarjonta, kehityskohteet sekä mahdollisuudet kestävän liikkumisen edistämiseksi

Varsinainen kehitystyö vaatii pohjaksi selvän tilannekuvan liikkumistarpeista ja liikennejärjestelmän kehityskohteista. Tilannekuva laaditaan keräämällä ja analysoimalla liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä data-aineistoja, toteuttamalla kyselyitä asukkaille ja muille sidosryhmille, tekemällä haastatteluita, havainnoimalla jne.​

Yhdessä toimijoiden kanssa on hyvä tunnistaa kehityskohteita (olemassa oleva alue) ja mahdollisuuksia, joilla on mahdollista vaikuttaa kestävään liikkumiseen.​

Tunnistakaa keskeiset toimijakohtaiset tarpeet ja hyödyt

Asukkaiden tarpeiden lisäksi tulee tunnistaa, mitä tarpeita muilla tunnistetuilla toimijoilla on ja mitä heillä on annettavaa yhteiskehittämiseen. Tähän voi hyödyntää esimerkiksi ryhmäkeskusteluita, haastatteluita tai työpajoja. ​

Oleellista on tunnistaa, millaisia hyötyjä eri toimijat yhteiskehittämisestä hakevat/voivat saada ja ymmärtää erityisesti kaupallisten toimijoiden liiketoiminnan realiteetteja prosessiin sitoutumisen takaamiseksi. Jos edellisessä vaiheessa muutostarpeeksi on tunnistettu esimerkiksi uuden tilan löytäminen täydennysrakentamiselle pysäköintiä tehostamalla, tulee tarvekartoituksessa selvittää muun muassa taloyhtiöiden tarpeita sekä hanketoimijoiden kiinnostusta ja taloudellisia reunaehtoja.

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla​

Roolit ja tehtävät:

Kaupunki

  • Kerää asukkailta tietoa heidän liikkumistottumuksistaan, 
    liikennejärjestelmän kehittämistarpeista sekä toiveista esim. asukaskyselyn, työpajan ja/tai keskustelutilaisuuden avulla.​
  • Käykää vuoropuhelua muiden toimijoiden kanssa​

Asukkaat

  • Osallistuvat nykytilakartoitukseen (kaupungin kyselyjen, palautekanavien tai esimerkiksi lähtötilannetyöpajan kautta)​

Liikkumis-, kuljetus-, huolto- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajat:

  • Käyvät kaupungin kanssa keskustelua heidän roolistaan ja tarpeistaan prosessissa​

Maa- ja kiinteistöomistajat

  • Käyvät kaupungin kanssa keskustelua heidän roolistaan ja tarpeistaan prosessissa​

Muut palveluiden tarjoajat

  • Käyvät kaupungin kanssa keskustelua heidän roolistaan ja tarpeistaan prosessissa​

Tavoitteiden asettaminen

Luokaa visio alueen liikennejärjestelmästä ja asettakaa alueelliset hiilineutraalisuustavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet

Tavoitteet alueen liikennejärjestelmän kehittämiselle tulee asettaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä tunnistettujen toimijoiden kanssa esimerkiksi tavoite- ja visiotyöpajoja hyödyntämällä. Asettakaa yhdessä tavoitteet liikkumispalveluiden muodoille ja palveluntarjoajien rooleille, kestävien kulkumuotojen osuudelle (tai muulle vastaavalle mittarille) sekä tavoitteen saavuttamiseksi alatavoitteita liittyen mm.​

  • Ympäristön laatuun (viihtyisyys, turvallisuus, väylien laatutaso)​
  • Pyöräpysäköinnin laatuun ja määrään​
  • Kunnossapitoon​
  • Joukkoliikenteen palvelutasoon​
  • Pysäköinnin tehostamiseen​
  • Muuntojoustavuuteen​

Huom.! Vaihe on hyvä toteuttaa samaan aikaan alueen muun kehittämisen kanssa. Ensin on hyvä luoda yleinen visio alueen kehittämisestä. Sen pohjalta voidaan asettaa liikennejärjestelmälle omia tavoitteita.

Tunnistakaa toimenpiteet, joita tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi ja muodostakaa tarvittavat yhteistyöryhmät/verkostot (mm. jakamis-, kiertotalous- ja datapalvelumahdollisuuksien tunnistaminen)

Jo rakennetulla alueella ei usein pystytä tai ole tarve ratkaista kaikkia liikkumiseen liittyviä kysymyksiä (ainakaan kerralla). Tavoitteita asetettaessa voidaan tunnistaa, että alueella on esimerkiksi tarve löytää pysäköinnille tehostettu ratkaisu, jotta maata vapautuu täydennysrakentamiseen, kehittää ympäristön laatua kävelyä ja pyöräilyä houkuttelevaksi sekä kehittää liityntäpysäköintiä. Toimenpiteiden tulee tuoda ratkaisuja määritettyihin tavoitteisiin. Vision pohjalta voi laatia alustavan toimenpidesuunnitelman backcasting-menetelmällä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi voidaan hyödyntää mm. tulevaisuuspolku- tai skenaariotyöskentelyä.​

Kun tavoitteet ja kehittämiskysymykset on määritetty, on hyvä koota tarvittavat yhteistyöryhmät/verkostot/foorumit kehittämiselle. Jos tavoitteena on esimerkiksi keskistettyjen vuorottaispysäköintilaitosten kehittäminen, verkoston osallisina tulee olla taloyhtiöt, kaupunki, kaupalliset toimijat, hankeyhtiö/rakennuttaja sekä tarpeellisia pysäköintitoimijoita (mm. digitaaliset palvelut). Yhdessä verkoston kanssa tulee löytää sopiva organisoitumismalli kehittämiselle huomioiden mm. tunnistetut liiketoiminnalliset tarpeet. ​

Tunnistakaa asiat, joista pitää tehdä sopimuksia tai sitoumuksia

Tavoitteiden pohjalta voi nousta tarve sitoumuksille tai alustaville sopimuksille.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla. ​
• Jo rakennetulla alueella tulee tavoitevaiheessa ottaa kantaa muun muassa eri kulkumuotojen priorisointiin ja tilan uudelleen jakamiseen.

Roolit ja tehtävät:

Kaupunki

  • Järjestää ja fasilitoi tavoite- ja visiotyöpajat​
  • Vastaa asukkaiden osallistamisesta​
  • Auttaa verkostojen/foorumeiden luomisessa ja vastaa niiden fasilitoinnista tarvittaessa​
  • Varmistaa, että liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet tukevat alueelle yleisesti asetettuja tavoitteita

Asukkaat

  • Osallistuvat tavoite- ja visiotyöpajaan​
  • Kaupunki voi osallistaa asukkaita myös​
  • Tavoite- ja visiokyselyillä​
  • Asukaspaneeleilla​
  • Ryhmäkeskusteluilla​

Liikkumis-, kuljetus- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajat:

  • Osallistuvat tavoite- ja visiotyöpajoihin ja verkostojen luomiseen

Maa- ja kiinteistöomistajat

  • Osallistuvat tavoite- ja visiotyöpajoihin ja verkostojen luomiseen

Päättäjät

  • Osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja kulkumuotojen priorisointiin​

Mitä kehittämiskokonaisuuksia 
liikennejärjestelmän yhteis-
kehittämiseen liittyy?

Kunnossapito

Kunnossapito vaikuttaa merkittävästi erityisesti kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen. Perinteisesti niiden huomiointi suunnitteluvaiheessa on vähäistä ja esimerkiksi talvikunnossapidon suunnittelu, ja sen vaatimat lumitilat eivät ole riittävällä laajuudella mukana suunnitteluvaiheessa. Osallistamalla kunnossapidon toimijat mukaan jo suunnitteluvaiheessa voidaan huomioida kunnossapidon tilatarpeet, mutta aloittaa myös kunnossapidon laatutasotavoitteiden määrittely yhdessä. Yhdessä sovitut laatutasotavoitteet velvoittavat toimijoita ja seurantaan voidaan osallistaa esimerkiksi ”kunnossapitoagenttien” kautta käyttäjille. Palautteen kerääminen ja siihen reagoiminen tulee liittää myös osaksi sopimuksia.​

Pysäköinti ja liittyvät palvelut​

Rakenteellisten pysäköintilaitosten rakentaminen, tilatehokkaan vuorottaispysäköinnin  ja pysäköintilaitokseen liittyvien muiden liikkumisen palveluiden toteuttaminen vaativat useiden toimijoiden yhteistyötä win-win –ratkaisun löytymiseksi.

Asemanseudut

Asemanseudut ovat merkittäviä kulkumuotojen hubeja, joissa on yleensä eri liikennemuotojen lisäksi monipuolinen palvelutarjonta. Toimijoita on paljon ja kaikkien näkökulmien huomiointi vaatii yhteistyötä. Asemanseutuja voidaan kehittää verkostomaisen yhteistyön lisäksi myös esimerkiksi hankeyhtiö- tai allianssimallilla, jossa sekä riskit että voitot jaetaan yhdessä toimijoiden kanssa.​

Jakeluliikenteen toimintamalli

Lisääntynyt verkkokauppa ja ruuankotiintoimituspalvelut ovat lisänneet jakeluliikennettä kaupunkialueilla. Kokonaisuus tulee ottaa aluekehityksessä huomioon, jotta jakeluliikenne kestävyystavoitteiden saavuttamisen tielle.​

Roolit ja tehtävät:

Pääpyöräreittien talvikunnossapito

Oulun kaupunki, Kempeleen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hankkivat yhdessä kunnossapidon pyöräilyn pääreiteille (urakkaan ei kuulu muuta). Tällöin kunnossapito reiteillä on yhtenevää, eikä urakkarajat aiheuta haasteita kunnossapidon laadulle ​

Urakoitsijat ovat tehneet 10 laatulupausta, joiden toteutumisesta saa joko bonuksia tai sanktioita. Yhtenä laatulupauksena on, että kuljettajat pyöräilevät itse auraamillaan väylillä, mikä parantaa kuljettajien omistautumista työlle. Välillä käyvät pyöräilemässä myös tilaajien kanssa. Kunnossapitotoimenpiteet näkyvät livenä reaaliajassa nettisivuilla

Urakoitsija on velvollinen myös järjestämään vähintään kolme kertaa vuodessa väylänvarsitapahtumia, joissa esim. jaetaan kuumaa mehua ja kerätään suoraa palautetta asiakkailta​

Väylien laatutasoa ja asiakastyytyväisyyttä seurataan muun muassa kunnossapitoagenttien avulla. Agentit antavat palautetta väylien kunnosta ja asiakastyytyväisyysdata vaikuttaa suoraan urakoitsijan palkkioihin

Kunnossapidon laatutaso on parantunut merkittävästi uuden urakkamallin ansiosta. Onnistumisen taustalla ovat muun muassa:​

  • Riittävä markkinavuoropuhelu toimijoiden kanssa​
  • Valvonta erityisesti sopimuksen alkuvaiheessa​
  • Laatulupaukset, jotka tuovat urakoitsijan lähemmäs asiakkaita​
  • Yhdessä hankittu urakka (ei urakkarajoja)​

Lähde: Pekka Tahkola 2022. Oulun talvikunnossapidon laatu on pitkäjänteisen työn tulosta, esitys VeloFinland-tapahtumassa


Mahdollisuuksien tunnistaminen

Palvelu- ja liikenneverkoston kehittäminen yhdessä

Liikennejärjestelmän pohjana on palvelu- ja liikenneverkosto. Jo rakennetulla alueella tulee yhdessä tunnistaa verkostoon liittyvät muutokset huomioiden tavoitevaiheessa tehdyt päätökset eri kulkumuotojen priorisoinnista ja tilan uudelleenjaosta. Rakentamattomilla alueilla on hyvä lähteä palvelu- ja liikenneverkoston päälinjojen kehittämisestä yhdessä ennen yksittäisten palveluratkaisujen kehittämistä. ​Palvelu- ja liikenneverkostoon liittyy yhä useammin erilaisia alustoja ja mobiilisovelluksia, jotka takaavat informaation välittymisen ja varmistavat palvelujen saavutettavuutta.

Palveluratkaisujen kehittäminen verkostoissa

Palveluratkaisujen kehittäminen tapahtuu pääasiassa luoduissa verkostoissa. Asukkaista muodostetuilla käyttäjäryhmillä on hyvä testata kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tai verkostoissa voidaan käyttää asukasjäseniä tuomaan kehittämiseen asukasnäkökulmaa. Yhteiskehittämiseen tässä vaiheessa soveltuvia menetelmiä ovat muun muassa benchmark ja ideointityöpajat.​

Yhteensovittakaa ratkaisuja eri verkostojen kanssa yhteistyössä

Eri verkostoissa kehitettyjä ratkaisuja tulee yhteensovittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi kortteli- /aluekohtaisten keskitettyjen pysäköintiratkaisujen, kaupunkiympäristön laadun ja kunnossapidon yhteensovitustarve tulee tunnistaa ja huomioida kehitettäessä. ​

Ratkaisujen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa tulee huomioida muuntojoustavuus. Ratkaisujen ja kokonaisuuden muuntojoustavuutta arvioidaan yhdessä toimijoiden ja kaavoituksen kanssa. ​

Suunnitelkaa pilotteja ja kokeiluja

Ratkaisuja on hyvä lähteä testaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukkaiden suhtautumista voidaan testata muun muassa kevyillä kyselyillä tai prototyypeillä. Lisäksi kaupunki voi kannustaa toimijoita pilottien ja kokeilujen toteutukseen.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla pohdittava rakentamisvaiheen erityisratkaisuja liikkumispalveluille​
• Haja-asutusalueella auton rooli kulkumuotona korostuu ja vastaavasti kestävän liikkumisen palveluiden saatavuus on heikompaa kuin tiiviillä alueilla. Kysyntäpotentiaali erilaisille palveluille on pienempi, mutta tarve suuri kestävyystavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

Roolit ja tehtävät:

Kaupunki

  • Vastaa liikenneverkostoon ja kaupunkiympäristön laatuun liittyvästä kehittämisestä ja yhteiskehittämisen fasilitoinnista​
  • Järjestää ja fasilitoi verkostojen toimintaa​
  • Vastaa asukkaiden osallistamisesta​

Asukkaat

  • Osallistuvat mahdollisiin ideointityöpajoihin tai ratkaisujen testaukseen​

Liikkumis-, kuljetus- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajat:

  • Osallistuvat kehittämiseen verkostoissa​

Maa- ja kiinteistöomistajat

  • Osallistuvat kehittämiseen verkostoissa

Liikennejärjestelmän luonnoksen 
laatiminen

Laatikaa kokonaisuudesta luonnos (+ tarvittaessa visualisointimalli), kerätkää palautteita ja kehittäkää ratkaisua verkostoissa eteenpäin

Kokonaisuudesta laaditaan luonnos, jota visualisoidaan tarkoituksenmukaisin keinoin. Suunnitelmasta voidaan esimerkiksi laatia visualisointimalli, joka auttaa sidosryhmävuorovaikutuksessa. Palautetta tulee kerätä kaikilta oleellisilta sidosryhmiltä.​

Laatikaa tavoitelähtöinen seurantamalli

Seurannan tueksi tulee laatia yhteistyössä toimijoiden kanssa tavoitelähtöinen seurantamalli, jossa asetetaan mittarit tavoitteiden seuraamiselle. Seurantaan voidaan kytkeä toimijakohtaisia velvoitteita ja raportointivastuita mm. kunnossapidon laatutasosta tai liikkumisesta kerätyn datan avaamisesta. Osana seurantamallia tulee suunnitella asukas/käyttäjäpalautteen kanavat ja palautteiden huomiointi. Asukkailta tulisi kerätä käytön aikana säännöllisesti palautetta sekä arvioita mm. tyytyväisyydestä sekä vaikutuksista omiin liikkumisvalintoihin.​

Suunnitelkaa toteutusaikataulu ja eteneminen yhdessä sekä viimeistelkää sopimukset

Alustaviin tavoitevaiheessa laadittuihin sopimuksiin voidaan nyt tehdä tarvittavat muutokset ja sopimukset voidaan viimeistellä. Esim. kunnossapito, katujen muutostyöt, palveluratkaisujen liiketoiminnallinen näkökulma.​

Lähettäkää tarvittavat impulssit kaavoitukseen ja luvitukseen

Kaavoituksen on hyvä olla mukana keskusteluissa jo tavoitteiden asettamisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen yhteydessä. Keskusteluyhteys auttaa prosessien sujuvoittamisessa.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla

Roolit ja tehtävät:

Kaupunki

  • Vastaa luonnoksen ja visualisointimallin laatimisesta, ellei muuta ole sovittu organisoitumisvaiheessa​
  • Vastaa seurantamallin laadinnasta yhteistyössä sidosryhmien kanssa​

Asukkaat

  • Antavat palautetta luonnoksesta​
  • Osallistuvat seurantamallin laadintaan​

Liikkumis-, kuljetus- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajat:

  • Antavat palautetta luonnoksesta sekä osallistuvat ratkaisujen kehittämiseen​
  • Osallistuvat seuramallin laatimiseen​
  • Osallistuvat toteutusaikataulun laadintaan sekä sopimusten viimeistelyyn​

Maa- ja kiinteistöomistajat

  • Antavat palautetta luonnoksesta​
  • Osallistuvat seurantamallin laatimiseen​
  • Osallistuvat toteutusaikataulun laadintaan sekä sopimusten viimeistelyyn

Käyttöönotto

Toteuttakaa pilotteja ja kokeiluja ja päivittäkää kokonaisratkaisua tulosten pohjalta verkostojen kanssa yhteistyössä​

Tehkää jatkuvaa vaikutusten arviointia ja kerätkää palautetta (mm. joukkoistettu arviointi/ palaute, arviointikyselyt)​

Esimerkiksi kunnossapidon laatua voidaan seurata ja valvoa mm. osallistamalla asukkaita ”kunnossapitoagenteiksi” (ks. Case Oulu). Sitomalla palkkioita asiakastyytyväisyyteen voidaan merkittävästi vaikuttaa laatutasoon.​

Jakakaa oppeja yhteiskehittämisestä, käytetyistä menetelmistä sekä laadituista ratkaisuista kunnan sisällä sekä valtakunnallisesti​

Tunnistakaa muutostarpeet ja aloittakaa prosessi tarpeen tullen ”alusta”.​

Liikenne- ja katuverkoston muutostöiden yhtenäinen ilmoitus- ja tiedonantokanava avoimena kaikille osapuolille mahdollistaa muutos- ja rakennustöiden aikatauluttamisen järkevämmin siten, että useampia töitä tehdään yhdellä kadun avaamisella.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla

Roolit ja tehtävät:

Kaupunki

  • Tukee pilottien ja kokeilujen toteutuksessa​
  • Vastaa vaikutustenarvioinnista ja palautteen keräämisestä​
  • Jakaa oppeja kunnan sisällä ja valtakunnallisesti verkostoissaan​

Asukkaat

  • Antavat palautetta ja osallistuvat vaikutusten arviointiin​

Liikkumis-, kuljetus- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajat:

  • Toteuttavat pilotteja ja kokeiluja​
  • Jakavat oppeja piloteista​
  • Antavat palautetta ja osallistuvat vaikutusten arviointiin​

Maa- ja kiinteistöomistajat

  • Antavat palautetta ja osallistuvat vaikutusten arviointiin