3.1 Liikkumisen yhteiskehittäminen yleisesti

Kestävä ja älykäs liikkuminen on…

…eri ihmisryhmille esteetöntä liikkumista paikasta A paikkaan B resursseja tehokkaasti käyttäen (mm. energia, ajoneuvot, infra, palvelut)

…liikkumista, joka aiheuttaa vähän haittavaikutuksia ja sekä paljon positiivisia terveysvaikutuksia ja saavutettavuutta

…liikkumista, joka on dataohjautuvaa, ennakoitavaa, yhteistoiminnallista ja sujuvaa

Pohdittavaa ratkaisukehitykseen​

Liikkuminen on monella tavoin murroksessa. Kaupungeissa alueiden profiili määrittää liikkumista ja nykyään liikutaan yhä enemmän eri kulkumuotoja yhdistäen. Kestävällä ja älykkäällä liikkumisella on erilaiset edellytykset riippuen siitä, ollaanko keskustassa, työpaikka-alueella tai asuinalueella.​

Liikkumisen ja niiden palveluiden välillä on nykytilanteessa ristiriita eli palveluita tulee sinne missä niillä ei ole suurin tarve. Yhteiskehittäminen tarjoaa välineitä kysynnän ja tarjonnan optimointiin. ​

Aluekehityksessä on keskeistä pyrkiä ratkaisuihin, jotka mahdollistavat helpot, fiksut ja kestävät liikkumistavat. Palveluntarjoajien yhteistyö kannattaa ja palvelujen tarjoaminen esimerkiksi yhteisessä mobiilisovelluksessa tehostaa palveluiden käyttöä ja parantaa niiden saavutettavuutta käyttäjän näkökulmasta.​

Autolla liikkumisen helppous on ristiriidassa resurssitehokkuuden kanssa. Liikennejärjestelmää on jatkossa syytä pohtia yhä enemmän resurssitehokkuuden ja vähäpäästöisyyden näkökulmista.​

Tarpeen ja
toimijoiden
tunnistaminen

Tarve- ja
nykykartoitus

Tavoitteiden
asettaminen

Toimenpide-
mahdollisuuksien
tunnistaminen

Suunnitelman laatiminen

Käytön aika
ja elinkaari

Tarpeen tunnistaminen​

• Kaupungin hiilineutraalisuustavoite & kestävien kulkutapojen osuuden kasvattaminen​

• Paineet alueiden tiivistämiselle ja tehokkaampien liikkumisratkaisujen löytämiselle​

• Joukkoliikenteen kannattavuuspaineet mm. polttoaineen hintojen sekä pandemian seurauksena​

Tavoitteet​

1. Alueellinen hiilineutraalisuus-tavoite & kestävien kulkutapojen osuuden kasvattaminen ​

2. Alatavoitteet liittyen esim.​

• Ympäristön laatu​
• Pyöräpysäköinnin laatu ja määrä​
• Kunnossapito​
• Pysäköinnin tehostaminen​
• Aseman seutujen kehittäminen​

Sitoumuksellinen / sopimuksellinen varmistaminen​

Suunnitelma ja käyttöönotto​

• Palvelu- ja liikenneverkkosuunnitelma​

• Verkostot / kehitysyhtiöt / allianssit palveluratkaisujen toteuttamista varten​

• Sitoumuksellinen / sopimuksellinen varmistaminen​

• Tavoitelähtöinen seurantamalli & seurantadatan kerääminen ​

• Pilotit ja kokeilut​

Tarpeen tunnistaminen

Tunnistakaa ja määritelkää muutostarpeet ja keskeiset ajurit​

Liikennejärjestelmän yhteiskehittämiselle on monia perusteltuja syitä, eli niin sanottuja muutostarpeita ja ajureita. Alueellisen kehityksen lähtötilanteessa on määriteltävä, mihin keskeisiin muutoksiin tai ajureihin yhteiskehittämisellä pyritään vastaamaan. Nämä tekijät tulee pitää mielessä tavoitteita ja mittareita määritettäessä. Ajureita voivat olla esimerkiksi:​

• Valtion, kaupungin tai kunnan hiilineutraalisuustavoite, joka näkyy liikennejärjestelmän kehittämisessä muun muassa tavoitteena kasvattaa kestävien kulkutapojen osuutta ja jaettua liikkumista.​
• Kaupungistumisen luomat paineet alueiden tiivistämiselle ja tehokkaampien liikkumisratkaisujen löytämiselle niin uusilla kuin vanhemmillakin alueilla. ​
• Sosiaalisen kestävyyden lisääminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä osallisuuden vahvistaminen.​
• Joukkoliikenteen kannattavuuspaineet mm. polttoaineen hintojen sekä pandemian seurauksena​
• Liikennejärjestelmässä, palveluverkossa tai asumisessa tapahtuvat muutokset.​

Parhaiten muutostarpeen ja keskeisten ajurien tunnistaminen tapahtuu yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa esim. työpajoissa, haastatteluilla tai ryhmäkeskusteluilla, mutta tunnistamistyö voidaan tehdä kaupungin omien asiantuntijoiden sisäisenä työnä. Oleellista on kriittisesti arvioida ja tunnistaa keskeisiä liikennejärjestelmään liittyviä kehitystarpeita ja riskejä. ​

Tunnistakaa ja kootkaa keskeiset toimijat​

Kun tarve kehitystyölle on tunnistettu, on seuraavan vaiheena koota alueen keskeiset liikennejärjestelmään osallistuvat toimijat yhteen. Yhdessä voidaan pohtia myös soveltuvaa organisoitumistapaa alustavasti. ​

Liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeisiä toimijoita ovat asukkaat, kaupungin eri toimialat, liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä palveluita tuottavat yritykset, huolto- ja kunnossapitopalveluita tarjoavat yritykset, maan- ja kiinteistönomistajat sekä muut kaupalliset toimijat.​

Tunnistettujen toimijoiden kanssa voidaan järjestää yhteinen kick–off-tilaisuus alueellisen muutostarpeen läpikäymiseksi ja toimijoiden vuoropuhelun aloittamiseksi.

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Joukkoliikennejärjestelmä pysäkkeineen antaa rungon kaupunkialueen kestävälle liikkumiselle. Erot joukkoliikenteen saavutettavuudessa ja ratkaisuissa ohjaavat tarpeen ja soveltuvien keinojen tunnistamisessa. ​
• Alueen tiiveys ja suunnitellut muutokset ovat käynnistävä tekijä systeemisen kestävyyden tavoitteluun liikkumisen osalta.

Tarve- ja nykytilakartoitus

Tunnistakaa asukkaiden, työssäkävijöiden ja vierailijoiden nykyiset liikkumistottumukset sekä alueen nykyinen palveluntarjonta, kehityskohteet sekä mahdollisuudet kestävän liikkumisen edistämiseksi​

Varsinainen kehitystyö vaatii pohjaksi selvän tilannekuvan liikkumistarpeista ja liikennejärjestelmän kehityskohteista. Tilannekuva laaditaan keräämällä ja analysoimalla liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä data-aineistoja, toteuttamalla kyselyitä asukkaille ja muille sidosryhmille, tekemällä haastatteluita, havainnoimalla jne.​

Yhdessä toimijoiden kanssa on hyvä tunnistaa kehityskohteita (olemassa oleva alue) ja mahdollisuuksia, joilla on mahdollista vaikuttaa kestävään liikkumiseen.​

Tunnistakaa keskeiset toimijakohtaiset tarpeet ja hyödyt​

Asukkaiden tarpeiden lisäksi tulee tunnistaa, mitä tarpeita muilla tunnistetuilla toimijoilla on ja mitä heillä on annettavaa yhteiskehittämiseen. Tähän voi hyödyntää esimerkiksi ryhmäkeskusteluita, haastatteluita tai työpajoja. ​

Oleellista on tunnistaa, millaisia hyötyjä eri toimijat yhteiskehittämisestä hakevat/voivat saada ja ymmärtää erityisesti kaupallisten toimijoiden liiketoiminnan realiteetteja prosessiin sitoutumisen takaamiseksi. Jos edellisessä vaiheessa muutostarpeeksi on tunnistettu esimerkiksi uuden tilan löytäminen täydennysrakentamiselle pysäköintiä tehostamalla, tulee tarvekartoituksessa selvittää muun muassa taloyhtiöiden tarpeita sekä hanketoimijoiden kiinnostusta ja taloudellisia reunaehtoja.

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla​

Tavoitteiden asettaminen

Luokaa visio alueen liikennejärjestelmästä ja asettakaa alueelliset hiilineutraalisuustavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet​

Tavoitteet alueen liikennejärjestelmän kehittämiselle tulee asettaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä tunnistettujen toimijoiden kanssa esimerkiksi tavoite- ja visiotyöpajoja hyödyntämällä. Asettakaa yhdessä tavoitteet liikkumispalveluiden muodoille ja palveluntarjoajien rooleille, kestävien kulkumuotojen osuudelle (tai muulle vastaavalle mittarille) sekä tavoitteen saavuttamiseksi alatavoitteita liittyen mm.​

• Ympäristön laatuun (viihtyisyys, turvallisuus, väylien laatutaso)​
• Pyöräpysäköinnin laatuun ja määrään​
• Kunnossapitoon​
• Joukkoliikenteen palvelutasoon​
• Pysäköinnin tehostamiseen​
• Muuntojoustavuuteen​

Huom.! Vaihe on hyvä toteuttaa samaan aikaan alueen muun kehittämisen kanssa. Ensin on hyvä luoda yleinen visio alueen kehittämisestä. Sen pohjalta voidaan asettaa liikennejärjestelmälle omia tavoitteita.

Tunnistakaa toimenpiteet, joita tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi ja muodostakaa tarvittavat yhteistyöryhmät/verkostot (mm. jakamis-, kiertotalous- ja datapalvelumahdollisuuksien tunnistaminen)​

Jo rakennetulla alueella ei usein pystytä tai ole tarve ratkaista kaikkia liikkumiseen liittyviä kysymyksiä (ainakaan kerralla). Tavoitteita asetettaessa voidaan tunnistaa, että alueella on esimerkiksi tarve löytää pysäköinnille tehostettu ratkaisu, jotta maata vapautuu täydennysrakentamiseen, kehittää ympäristön laatua kävelyä ja pyöräilyä houkuttelevaksi sekä kehittää liityntäpysäköintiä. Toimenpiteiden tulee tuoda ratkaisuja määritettyihin tavoitteisiin. Vision pohjalta voi laatia alustavan toimenpidesuunnitelman backcasting-menetelmällä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi voidaan hyödyntää mm. tulevaisuuspolku- tai skenaariotyöskentelyä.​

Kun tavoitteet ja kehittämiskysymykset on määritetty, on hyvä koota tarvittavat yhteistyöryhmät/verkostot/foorumit kehittämiselle. Jos tavoitteena on esimerkiksi keskistettyjen vuorottaispysäköintilaitosten kehittäminen, verkoston osallisina tulee olla taloyhtiöt, kaupunki, kaupalliset toimijat, hankeyhtiö/rakennuttaja sekä tarpeellisia pysäköintitoimijoita (mm. digitaaliset palvelut). Yhdessä verkoston kanssa tulee löytää sopiva organisoitumismalli kehittämiselle huomioiden mm. tunnistetut liiketoiminnalliset tarpeet. ​

Tunnistakaa asiat, joista pitää tehdä sopimuksia tai sitoumuksia​

Tavoitteiden pohjalta voi nousta tarve sitoumuksille tai alustaville sopimuksille.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla. ​
• Jo rakennetulla alueella tulee tavoitevaiheessa ottaa kantaa muun muassa eri kulkumuotojen priorisointiin ja tilan uudelleen jakamiseen.

Mitä kehittämiskokonaisuuksia 
liikennejärjestelmän yhteis-
kehittämiseen liittyy?

Kunnossapito​

Kunnossapito vaikuttaa merkittävästi erityisesti kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen. Perinteisesti niiden huomiointi suunnitteluvaiheessa on vähäistä ja esimerkiksi talvikunnossapidon suunnittelu, ja sen vaatimat lumitilat eivät ole riittävällä laajuudella mukana suunnitteluvaiheessa. Osallistamalla kunnossapidon toimijat mukaan jo suunnitteluvaiheessa voidaan huomioida kunnossapidon tilatarpeet, mutta aloittaa myös kunnossapidon laatutasotavoitteiden määrittely yhdessä. Yhdessä sovitut laatutasotavoitteet velvoittavat toimijoita ja seurantaan voidaan osallistaa esimerkiksi ”kunnossapitoagenttien” kautta käyttäjille. Palautteen kerääminen ja siihen reagoiminen tulee liittää myös osaksi sopimuksia.​

Pysäköinti ja liittyvät palvelut​

Rakenteellisten pysäköintilaitosten rakentaminen, tilatehokkaan vuorottaispysäköinnin  ja pysäköintilaitokseen liittyvien muiden liikkumisen palveluiden toteuttaminen vaativat useiden toimijoiden yhteistyötä win-win –ratkaisun löytymiseksi.

Asemanseudut​

Asemanseudut ovat merkittäviä kulkumuotojen hubeja, joissa on yleensä eri liikennemuotojen lisäksi monipuolinen palvelutarjonta. Toimijoita on paljon ja kaikkien näkökulmien huomiointi vaatii yhteistyötä. Asemanseutuja voidaan kehittää verkostomaisen yhteistyön lisäksi myös esimerkiksi hankeyhtiö- tai allianssimallilla, jossa sekä riskit että voitot jaetaan yhdessä toimijoiden kanssa.​

Jakeluliikenteen toimintamalli​

Lisääntynyt verkkokauppa ja ruuankotiintoimituspalvelut ovat lisänneet jakeluliikennettä kaupunkialueilla. Kokonaisuus tulee ottaa aluekehityksessä huomioon, jotta jakeluliikenne kestävyystavoitteiden saavuttamisen tielle.​

Mahdollisuuksien tunnistaminen​

Palvelu- ja liikenneverkoston kehittäminen yhdessä​

Liikennejärjestelmän pohjana on palvelu- ja liikenneverkosto. Jo rakennetulla alueella tulee yhdessä tunnistaa verkostoon liittyvät muutokset huomioiden tavoitevaiheessa tehdyt päätökset eri kulkumuotojen priorisoinnista ja tilan uudelleenjaosta. Rakentamattomilla alueilla on hyvä lähteä palvelu- ja liikenneverkoston päälinjojen kehittämisestä yhdessä ennen yksittäisten palveluratkaisujen kehittämistä. ​Palvelu- ja liikenneverkostoon liittyy yhä useammin erilaisia alustoja ja mobiilisovelluksia, jotka takaavat informaation välittymisen ja varmistavat palvelujen saavutettavuutta.

Palveluratkaisujen kehittäminen verkostoissa​

Palveluratkaisujen kehittäminen tapahtuu pääasiassa luoduissa verkostoissa. Asukkaista muodostetuilla käyttäjäryhmillä on hyvä testata kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tai verkostoissa voidaan käyttää asukasjäseniä tuomaan kehittämiseen asukasnäkökulmaa. Yhteiskehittämiseen tässä vaiheessa soveltuvia menetelmiä ovat muun muassa benchmark ja ideointityöpajat.​

Yhteensovittakaa ratkaisuja eri verkostojen kanssa yhteistyössä​

Eri verkostoissa kehitettyjä ratkaisuja tulee yhteensovittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi kortteli- /aluekohtaisten keskitettyjen pysäköintiratkaisujen, kaupunkiympäristön laadun ja kunnossapidon yhteensovitustarve tulee tunnistaa ja huomioida kehitettäessä. ​

Ratkaisujen kehittämisessä ja yhteensovittamisessa tulee huomioida muuntojoustavuus. Ratkaisujen ja kokonaisuuden muuntojoustavuutta arvioidaan yhdessä toimijoiden ja kaavoituksen kanssa. ​

Suunnitelkaa pilotteja ja kokeiluja​

Ratkaisuja on hyvä lähteä testaamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukkaiden suhtautumista voidaan testata muun muassa kevyillä kyselyillä tai prototyypeillä. Lisäksi kaupunki voi kannustaa toimijoita pilottien ja kokeilujen toteutukseen.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla pohdittava rakentamisvaiheen erityisratkaisuja liikkumispalveluille​
• Haja-asutusalueella auton rooli kulkumuotona korostuu ja vastaavasti kestävän liikkumisen palveluiden saatavuus on heikompaa kuin tiiviillä alueilla. Kysyntäpotentiaali erilaisille palveluille on pienempi, mutta tarve suuri kestävyystavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

Liikennejärjestelmän luonnoksen 
laatiminen​

Laatikaa kokonaisuudesta luonnos (+ tarvittaessa visualisointimalli), kerätkää palautteita ja kehittäkää ratkaisua verkostoissa eteenpäin​

Kokonaisuudesta laaditaan luonnos, jota visualisoidaan tarkoituksenmukaisin keinoin. Suunnitelmasta voidaan esimerkiksi laatia visualisointimalli, joka auttaa sidosryhmävuorovaikutuksessa. Palautetta tulee kerätä kaikilta oleellisilta sidosryhmiltä.​

Laatikaa tavoitelähtöinen seurantamalli​

Seurannan tueksi tulee laatia yhteistyössä toimijoiden kanssa tavoitelähtöinen seurantamalli, jossa asetetaan mittarit tavoitteiden seuraamiselle. Seurantaan voidaan kytkeä toimijakohtaisia velvoitteita ja raportointivastuita mm. kunnossapidon laatutasosta tai liikkumisesta kerätyn datan avaamisesta. Osana seurantamallia tulee suunnitella asukas/käyttäjäpalautteen kanavat ja palautteiden huomiointi. Asukkailta tulisi kerätä käytön aikana säännöllisesti palautetta sekä arvioita mm. tyytyväisyydestä sekä vaikutuksista omiin liikkumisvalintoihin.​

Suunnitelkaa toteutusaikataulu ja eteneminen yhdessä sekä viimeistelkää sopimukset​

Alustaviin tavoitevaiheessa laadittuihin sopimuksiin voidaan nyt tehdä tarvittavat muutokset ja sopimukset voidaan viimeistellä. Esim. kunnossapito, katujen muutostyöt, palveluratkaisujen liiketoiminnallinen näkökulma.​

Lähettäkää tarvittavat impulssit kaavoitukseen ja luvitukseen​

Kaavoituksen on hyvä olla mukana keskusteluissa jo tavoitteiden asettamisen ja mahdollisuuksien tunnistamisen yhteydessä. Keskusteluyhteys auttaa prosessien sujuvoittamisessa.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla

Käyttöönotto

Toteuttakaa pilotteja ja kokeiluja ja päivittäkää kokonaisratkaisua tulosten pohjalta verkostojen kanssa yhteistyössä​

Tehkää jatkuvaa vaikutusten arviointia ja kerätkää palautetta (mm. joukkoistettu arviointi/ palaute, arviointikyselyt)​

Esimerkiksi kunnossapidon laatua voidaan seurata ja valvoa mm. osallistamalla asukkaita ”kunnossapitoagenteiksi” (ks. Case Oulu). Sitomalla palkkioita asiakastyytyväisyyteen voidaan merkittävästi vaikuttaa laatutasoon.​

Jakakaa oppeja yhteiskehittämisestä, käytetyistä menetelmistä sekä laadituista ratkaisuista kunnan sisällä sekä valtakunnallisesti​

Tunnistakaa muutostarpeet ja aloittakaa prosessi tarpeen tullen ”alusta”.​

Liikenne- ja katuverkoston muutostöiden yhtenäinen ilmoitus- ja tiedonantokanava avoimena kaikille osapuolille mahdollistaa muutos- ja rakennustöiden aikatauluttamisen järkevämmin siten, että useampia töitä tehdään yhdellä kadun avaamisella.​

Aluetypologiset erityispiirteet/huomautukset:
• Kokonaan rakentamattomilla alueilla, jossa ei ole vielä asukkaita, asukasnäkemystä voidaan kerätä esim. vertaisryhmien avulla