Yhteiskehittämisen mallin mahdollisuuksia
Työkalupakissa on kuvattu kaupunkialueen yhteiskehittämisen malli yleisesti edellytyksiä ja erilaisia lähtökohtia huomioiden sekä case-esimerkein. Samalla on avattu kaupunkialueen luonnetta erilaisista systeemeistä muodostuvana kokonaisuutena. Nämä systeemit ovat yhteiskehittämisen ydinalueita ja tietyllä alueella niiden kehittämistä on orkestroitava yhteen. Energian osalta on kyse myös pysyväisluonteisen tuotannollisen ja kulutuksen yhteisön luomisesta.
Seuraava askel mallin kehittämiseksi voisi olla yhteiskehittämisen mallin tarkentaminen muiden kaupunkisysteemien alueille liikkumisen ja energian lisäksi. Alustavat luonnokset vihreän infrastruktuurin ja urbaanien palveluiden osalta on jo kuvattu työkalupakin aineistoissa. Seuraava askel voi olla eri systeemien yhteiskehittämisen sopimuksellisen maailman tarkentava kuvaus.
Kestävää aluetta yhteistoiminnallisesti kehitettäessä on tavoitteen oltava kirkas ja mitattava, ja siihen on sitouduttava keskinäisin sitoumuksin tai sopimuksin sekä rakentamisvaiheessa että alueen elinkaaressa. Kestävyyden saavuttamisen keinoissa sen sijaan on oltava liikkumavaraa, jolloin syntyy tilaa innovaatioille. Yhteiskehittämisen konsortio, kehittämiskohteen rajaus, toteuttamisen tapa ja siihen tarvittavat sopimukset on hyvä tunnistaa prosessin alkuvaiheessa.
Kaupungin digitaalinen kaksonen on yhteen toimivien aineistojen ja järjestelmien muodostama kokonaisuus, joka tukee kaupungin parempaa toimintaa. Siinä vuorovaikutus on kaksisuuntaista – digitaalisen kaksosen kannalta kaupunkilainen tai yritys voi olla aktiivinen toimija ja tiedon tuottaja. Tiedon tuottamisen laajetessa kaksonen rakentaa kaupungissa toimijoiden näkemyksen tilannekuvaa ja voi tarjota erilaisia virtuaalisia tiloja myös kestävien ja älykkäiden kaupunkialueiden yhteiskehittämiselle.
Monien kestävyyteen liittyvien tavoitteiden aikajänne on aina vuoteen 2050 saakka. Kestävyyden tavoitteiden saavuttaminen ja ratkaisujen kehitys edellyttävät yhteiskehittävää toimintatapaa. Yhteiskehittäminen onkin käynnissä eri toimijoiden muodostettua yhteisiä tiekarttoja (esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja kaupan alat), konsortioita ja klustereita kestävän yhteiskunnan konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi. Tulevaisuuden kaupungit voivat kasvattaa muutosten sieto- ja sopeutumiskykyä perustumalla vahvoihin ja toimintavaltuudet omistaviin yhteiskehittäviin yhteisöihin.
Millaisia sovellusmahdollisuuksia näet yhteiskehittämiselle ja työkalupakille omassa työssäsi?
