Tarvittavat sopimukset ja niiden ohjausvaikutus
Kaupunkirakentaminen ja rakennushankkeet ovat tyypillisesti luonteeltaan yhteistoiminnallisia ja niiden sopimusmenettelyt ovat monipuolisia ja vakiintuneita. Kun kaupunkialueen kestävyyden ja älykkyyden tavoitteita osataan määritellä ja mittaroida tarkemmin, on niitä helppo hallita myös sopimuksissa.
Jos alkuvaiheessa tarkkoja tavoitteita ei pystytä määrittelemään tai ei vielä haluta lyödä lukkoon, voidaan käyttää kehittämissitoumuksia työvälineenä nostaa toteutettavan hankkeen kestävyysratkaisujen tasoa. Voidaan käyttää myös kaksivaiheista sopimista, jossa alkuvaiheessa tehdään alustava tai aiesopimus, ja tavoitteiden sekä vastuiden tarkennuttua laaditaan toteutusta varten yhteiskehittämisen konsortion osapuolia sitova sopimus tai sopimukset.
Sitoumuksilla ja sopimuksilla voidaan prosesseja avata digitaalisia, teknologisia sekä sosiaalisia innovaatioita ja ratkaisuja tarjoavien yritysten pääsemiseksi mukaan kehitystyöhön.
Esimerkki: Espoon Keran alueen kehittämissitoumus
Keran alueen kehittämissitoumuksessa ideana on ohjata alueen kaupunkikehittämisen eri toimijoita kestäviin ratkaisuihin. Sitoumus on osa Keran alueen maankäyttösopimusta. Sitoumus ja sen kehittämistavoitteet hyväksytään maankäyttösopimuksen allekirjoituksella. Maan omistuksen muuttuessa maanomistaja on velvollinen siirtämään tiedon sitoumuksesta eteenpäin. Sitoumus koskee esimerkiksi yhteistyön, kiertotalouden palveluiden, puhdasta energiaa, asumista ja sujuvaa arkea, suunnittelua ja rakentamista, purkamista ja maamassoja, liikkumista ja logistiikkaa sekä älykkäitä kaupunkiratkaisuja.
Mukana sitoumuksessa on ollut laaja joukko Puhdas ja älykäs Kera -projektin kumppaneista. Keran kehittämissitoumusta luonnehditaan uudenlaiseksi työkaluksi, joka ohjaa rakenteilla olevan Keran alueen toimijoita tekemään kestävän kehityksen ratkaisuja pitkäjänteisesti ja yhteistyössä. Vastaavaa maankäyttösopimuksen liitteenä olevaa kehittämissitoumusta ei tiettävästi ole muualla Suomessa käytössä.