Erilaiset toteutusmuodot ja mittaus
Kehittämiseen valittu kohdealue tai systeemit ohjaavat pitkälle tarkoituksenmukaisen aikajänteen, toimintamallin ja toteutusmuodon valinnassa. Suunnitteluvaihe voi olla erillinen ja toteutusvaiheeseen voidaan edetä kilpailun tai kilpailujen kautta. Suunnittelu ja toteutusvaihe voidaan myös yhdistää, ja osoittaa markkinoiden kartoitukseen tai vaihtoehtojen / reunaehtojen / tavoitteiden muodostamiseen erillinen työvaihe prosessin alkuun.
Älykkään ja kestävän kaupunkialueen kehittämiseksi voidaan perustaa erillinen yhtiö tai alueen kokonaisvaltaista toteuttamista varten voidaan perustaa / kilpailuttaa usean toimijan muodostama allianssi tarvittavin sopimuksin. Aluetta voidaan kehittää myös perinteisellä prosessilla, panostaen yhteiseen yleissuunnitteluun ja yhteisten sitovien tavoitteiden sekä mittarien muodostamiseen. Hankekohtaisten toteutusten koordinointiin ja tavoitteisiin sitouttamiseen on tällöin panostettava sitoumuksin tai sopimuksin. Myös alueen yhteistoiminnallisiin ratkaisuihin voidaan perustaa osakkuusyhtiöitä. Laajan aluehankkeen lisäksi yhteiskehittämisen kohteena voi olla alueen osa, esimerkiksi katu tai käytöstä poistettu rakennus tai väliaikaiskäytön tontti. Tällöin toteutusmuodot ovat luonnollisesti kevyempiä.
Kestävyyden tavoitteen saavuttaminen on voitava todentaa mittaamalla rakentamisen ja valmistumisen vaiheissa sekä alueen tai systeemin elinkaaressa.
Jos kehitetään liikkumispalveluiden kaltaista systeemiä, arvioidaan yhteiskehittämisen aikana muiden tekijöiden ohessa tarvittavia tilaratkaisuita ja mahdollisia voimassa olevien suunnitelmien muuttamisen tarpeita.
Jos kehitetään energiasysteemiä, on keskeisessä asemassa alueellisen energiayhteisön muodostaminen, jolloin energian tuottajat ja kuluttajat ovat mukana alueellisen energiasysteemin optimoinnin suunnittelussa ja tarvittavien investointien sekä toimenpiteiden toimeenpanossa. Tässäkin energiaratkaisujen edellytykset selvitetään ja mahdolliset voimassa olevien suunnitelmien muutostarpeet arvioidaan niin aikaisin kuin mahdollista.
Allianssi kestävän ja älykkään kaupunkialueen toteutusmuotona
Allianssin työtapojen soveltaminen
Kestävän ja älykkään kaupunkialueen tai sen systeemien toteutusmalliksi ei aina ole mahdollista tai tarpeen valita allianssia. Tällöin voidaan kuitenkin lainata ja soveltaa alliansseissa kehitettyjä organisoitumisen ja roolituksen malleja, yhteiskehittäviä työtapoja ja motivoinnin keinoja.
Allianssin hyödyt kestävän ja älykkään kaupungin kannalta
Allianssin hyödyt liittyvät erityisesti yhteistyön laatuun. Allianssimallille määritellään tavoitteet ja kannustinjärjestelmä, joiden johdosta tilaajalla, suunnittelulla, rakentajilla on yhteiset intressit laadukkaan lopputuloksen tuottamiseen sekä budjetissa ja aikataulussa pysymiseen. Kehitysvaihe on allianssiprojektin kannalta merkittävä, sillä silloin määritellään, mitä hanke tulee maksamaan ja millä aikataululla se voidaan toteuttaa sekä millainen kannustinjärjestelmä siihen liittyy. Samalla voidaan määritellä, miten kestävyysnäkökulmat tai älykkäät ratkaisut halutaan kytkeä osaksi hanketta.
Kaupungin organisoitumisen on palveltava allianssia
Kaupungin organisaatiorakenne ja sitoutuminen ovat keskeisiä allianssin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Allianssi vaatii kaupungin henkilöstöltä enemmän sitoutumista ja osallistumista kuin perinteinen alueiden kehittämistapa. Kaupunki tarvitsee lisäresursseja, jotteivat muut tehtävät jää allianssin jalkoihin ja toisaalta, jotta allianssiin voidaan resursoida riittävästi kaupungin työpanosta. Vaativan allianssihankkeen onnistumista varmistaa esimerkiksi kaupungin organisaatiomalli, joka mahdollistaa avoimen keskusteluyhteyden virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä ja allianssin etenemisen kannalta riittävän nopeat päätökset.
Allianssi mahdollistaa perinteistä mallia paremmin uusien ratkaisut ja innovaatiot
Allianssi ei aina yksiselitteisesti ole paras toteutusmalli, eikä välttämättä tule perinteistä tapaa edullisemmaksi kokonaiskustannuksiltaan. Malli on raskas ja vaatii perusteellisen kehitysvaiheen toimiakseen. Vastapainoksi toteutusvaiheesta tulee tällöin löytää kustannussäästöjä, jotteivat kustannukset kasva perinteistä mallia korkeammiksi. Kaupungin kannalta keskeisin tavoite on se, että budjetoitu resurssi käytetään järkevästi, jolloin tulee arvioida tapauskohtaisesti paras toteutusmalli kuhunkin tilanteeseen.
Allianssi toimii parhaiten kohteisiin, joissa halutaan innovoida uutta ja on paljon kehittämisen mahdollisuuksia, eikä asioita ole vielä lukittu. Esimerkiksi älykästä kaupunkia tavoiteltaessa olisi tärkeää, että alueelliseen älykkääseen verkkoon voivat liittyvä mukaan myös yksittäiset kiinteistöt, jolloin alueellinen älykäs infrastruktuuri ja rakennusten älykkäät järjestelmät voivat keskustella keskenään ja hyötyä toisistaan. Tämä edellyttää yhteistoimintaa ja tällöin yhteiskehittämisellä voidaan uusien ratkaisujen lisäksi löytää myös merkittäviä kustannussäästöjä.
Allianssin kestävyysohjaus
Kestävyysmurroksessa ei riitä se, että allianssin suunnitteluryhmässä on mukana kestävyysasiantuntija, vaan on tärkeää, että jokainen asiantuntija ymmärtää, mitä kestävyys heidän sektorillaan tarkoittaa. Omassa asiantuntijuudessa ollaan yleensä varmoja ja tiedetään, miten asiat tehdään. Kestävyysmurroksessa tämä ei enää pidäkään paikkaansa. Jos halutaan saada allianssin toimijoiden konsortio yhteiskehittämään kestävämpiä ratkaisuja, on luotava avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jolloin osallistujat ovat valmiita ottamaan uutta tietoa prosessiin ja yhdessä pureskelemaan sitä. Yhteiskehittäminen kestävyysteemassa edellyttää valmiutta kyseenalaistaa sitä, mitä tiedetään ja purkaa totuttuja tekemisen tapoja.
Allianssimuotoisessa tekemisessä tavoitteen pitää olla kirkas, sillä hankkeissa voi olla satoja suunnittelijoita, asiantuntijoita ja kaavoittajia. On myös huomioitava, että ymmärrys siitä, mitä kestävyys hankkeessa tarkoittaa tulee määritellä selvästi tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Kestävyys pitää pystyä sen jälkeen yhdessä konkretisoimaan toimenpiteiksi ja toteutumista tulee voida seurata. Mittareiden asettaminen ja mittaamisen mahdollistaminen on silloin keskeistä.
Useissa alliansseissa on laadittu kehitysvaiheessa design manual, jossa määritellään laatu- ja kestävyysvaatimukset. Samoin usein käytetty yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tukeva ratkaisu on allianssin ydinryhmän siirtyminen työskentelemään samaan projektitilaan. Tampereen raitiotien allianssissa tilaajan projektihenkilöstö ja päättävät henkilöt työskentelevät samassa tilassa, jotta tieto kulkee ja allianssi saa tarvittavat vastaukset ja päätökset nopeasti. Eli tilaajan organisoitumisessa on huomioitu allianssin sujuvan etenemisen vaatima palvelutaso ja asioiden käsittelyn lyhyet kestot. Edelleen Tampereella raitiotien laajentuessa naapurikuntiin, on hankkeeseen perustettu innovatiivisesti yhteishanketta tukeva yhtiömuotoa, jotta uusien toimijoiden on helpompi liittyä mukaan ja yhteistä hanketta voidaan hallinnoida tasapuolisesti.
Allianssi osallistuvien yritysten kannalta
Jotta toteuttajataho sekä tarvittavia ratkaisuja tarjoavat yritykset olisivat kiinnostuneita antamaan osaamistaan ja aikaansa yhteiskehittämiseen ja suunnitteluun, on niiden saatava siitä liiketoiminnallista hyötyä.
Perinteisellä tavalla toteutettujen aluekehityshankkeiden alussa ei vielä voida kilpailuttaa erikseen urakoita, joiden kautta saataisiin urakoitsijat mukaan kehittämiseen. Allianssi on näissä tilanteissa mahdollinen yhteiskehittämisen toimintamalli. Sen ytimessä on kuitenkin kaupallinen malli, jolle se perustuu. Sopimusvaiheessa tulee määritellä se, mitä toimijat saavat vastineeksi osallistumisestaan: esimerkiksi saavat vastattavakseen infran tai julkisten rakennusten rakentamisen alueella.
Innovatiivisia ratkaisuja, niin älykkääseen kuin kestäväänkin kaupunkiin liittyen voidaan kartoittaa muun muassa innovaatiokilpailuiden kautta. Niissäkin oleellisena näkökulmana on se, miten ratkaisujen tuottaja hyötyy siitä, että antaa panoksensa yhteiseen suunnitteluun. Myös jonkin tyyppinen ali-allianssi on mahdollinen. Innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton kannalta on tärkeää, että lupa-viranomainen on mukana riittävän varhaisessa vaiheessa. Rakentaminen on täynnä erilaisia prosesseja, jotka tulisi integroida kokonaisprosessiin. Jo kehittämisen alkuvaiheessa olisi hyvä saada pohdittua uusien ratkaisujen hyväksyttävyys ja kustannussäästön potentiaali.