Yhteiskehittävä kaupunki on onnistuneen käytännön tason yhteiskehittämisen edellytys. Kestävien ja älykkäiden alueiden kannalta tärkeitä ovat alueen nykyiset lähtökohdat ja toimintaympäristöstä tarjoutuvat innovaatiot ja ratkaisut – ja toisaalta näille innovaatioille aluekehityksestä tarjoutuvat testiympäristöt ja markkinat. Siten hanke- tai aluekohtainen yhteiskehittäminen:
1. Tarvitsee kaupungin johdon strategisen tuen
2. Edellyttää uusien toimijoiden kuten ratkaisutoimittajien, palveluntarjoajien ja palveluiden käyttäjien sekä alueiden toteuttajien pääsyä perinteiseen prosessiin.
3. Edellyttää pysyvien alakohtaisten (kuten liikkuminen, energia jne.) ekosysteemien kehittämisen ja jatkuvan vuoropuhelun näiden kanssa kaupungin tasolla
4. Tarvitsee viestintää yhteiskehittämisestä tavoitteesta ja kaupungin organisaation sitouttamisen toimintatapaan
5 .Edellyttää yhteiskehittämisen resursointia, osaamista ja roolitusta prosessissa.
Kuinka kestävyys ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut voisivat
parhaiten toteutua
aluetasolla ja hanke-kohtaisesti?
Kestävä ja älykäs kaupunki on myös taitoa organisoida sen saavuttamista.
Case Amsterdam
Amsterdam on edennyt vahvalla kokonaisvaltaisella älykaupunki-strategialla, joka on ollut läheisesti sidoksissa kaupunkisuunnitteluun. Amsterdam Smart City (ASC) on innovaatioalusta tulevaisuuden kestävälle kaupungille. Alusta perustuu nopeasti kasvavaan noin 400 organisaation ja yli 5000 henkilön yhteisöön, mukaan lukien monet start-up -yritykset. Yhteisön jäsenet ovat käynnistäneet monia kansainvälisestikin tunnettuja projekteja kuten Circular Amsterdam ja City-zen. Yhteisö tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten, yliopiston, yritysten ja hallitusten välistä yhteistyötä edistävän Amsterdam Economic Board -säätiön kanssa. Molempien organisaatioiden strategia asettaa vahvasti etusijalle alhaalta ylöspäin suuntautuvan kaupunkipolitiikan kehittämisen ja tekeminen perustuu vahvasti yhteiskehittämiseen.
Amsterdam Smart City -projektin tavoitteena on kumppanuuksien avulla testata älykkäitä teknologioita, jotka säästävät energiaa, vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja helpottavat kestäviä valintoja Amsterdamin alueella. Lisäksi tavoitteena on innovaatioihin perustuva talouskasvu. Amsterdamissa älykästä kaupunkia on luotsannut kuraattori vuodesta 2016 alkaen ja tulosten pysyvyyttä pyritään varmistamaan yksityisen sektorin osallistumisella.
Amsterdamin esimerkki havainnollistaa hyvin, että kaupungeissa yhteiskehittäminen voi kukoistaa, kun se on asetettu strategiseksi tavoitteeksi ja organisoitu, ja organisoinnissa huomioidaan yhteiskehittämisen fasilitointi ja sen erilaisten muotojen mahdollistaminen. Lisäksi tarvitaan eri osa-alueiden toimijoiden pysyväisluonteiset ekosysteemit, joissa uutta tietoa vaihdetaan ja jotka valmistavat edellytyksiä ja aloitteita hankekohtaisiin konsortioihin ja onnistumisiin. Tällaisessa mallissa kaupungin ja aluekehityksen organisaation ulkopuolelta tulevat aloitteet eivät ole häiriö, vaan ne ovat odotettuja kehityksen katalyyttejä ja organisaatio on viritetty ottamaan ne vastaan.